Taipuisa, edullinen ja helppo valmistaa. Ei ihme, että perovskiittiä tutkitaan nyt niin tiukasti seuraavan polven aurinkokennojen materiaaliksi. Australiassa on kirjattu uusia ennätyslukemia, joiden perusteella piin etumatka kutistuu nopeasti.
Aivan vielä perovskiitti ei ole valmis laajamittaiseen kaupalliseen sähköntuotantoon. New South Walesin yliopistossa on kuitenkin onnistuttu valmistamaan sekä hyötysuhteeltaan ennätyksellinen perovskiittikenno että tähän asti suurikokoisin kenno.
Canberrassa aurinkoenergian tutkimuskonferenssissa tutkimusjohtaja Anota Ho-Baillie (kuvassa) esitteli 16 neliösentin kokoista prevskiittikennoa. Sen hyötysuhde oli 12,1 prosenttia.
Ho-Baillien tiimi esitteli myös 1,2 neliösentin kokoista kennoa, joka muuntaa 18, prosenttia auringonvalosta sähköksi. Tämä lukema on jo lähellä niitä piikennoja, joita tällä hetkellä voi kotiinsa ostaa.
Perovskiitti on edelleen aika nuori materiaali. Ensimmäistä kertaa sitä sovellettiin aurinkosähkön tuottamiseen vuonna 2009, jolloin hyötysuhde oli 3,8 prosenttia. Kehitys on kuitenkin ollut nopeaa ja Ho-Baillie uskoo, että hyötysuhteessa ylletään 24 prosenttiin seuraavan vuoden aikana.
Perovskiitti on yhdiste, jossa valoa sieppaava kerros koostuu hybridistä lyijy- tai tinahalidipohjaisesta aktiivisesta kalvosta. Materiaali on tutkijoita houkutteleva, koska se on edullista ja suhteellisen yksinkertaista valmistaa. Kalvo voidaan jopa suihkuttaa erilaisilla pinnoille.