Hukkalämmöstä voidaan kerätä yhä tehokkaammin sähköenergiaa talteen. Alkuun lämpösähköisyyttä eli termosähköistä ilmiötä hyödynnettiin lämpötilojen mittauksissa. Uusilla joustavilla materiaaleilla mittaus onnistuu vaikkapa iholta ja joustavalta kankaalta.
Materiaalit ovat olleet tuttuja jo miltei kaksi vuosisataa ja nykyään lämpösähköiset menetelmät ovat ehkä laajimmin käytetty pienenergian lähde.
Seebeck-ilmiöön perustuva lämpösähköinen puolijohderakenne voi muuntaa lämpötilaeroja sähköenergiaksi. Useat tutkijaryhmät ovat edistäneet lämpösähköisten materiaalien kehitystä sijoittamalla kiteisen puolijohteen sisään aineita, jotka rikkovat materiaalin säännöllistä rakennetta ja vaimentavat hilavärähtelyä, siten vähentäen lämmönjohtavuutta.
Vuoteen 1960 asti lämpösähköisiä laitteita tehtiin erilaisista telluuri-yhdisteistä ja niiden huipputehokkuus ylti vain arvoon 1,1 (zT) mutta nyttemmin se on saatu jo arvoon 2,6 asti.
Houstonin yliopiston tutkijat ovat onnistuneet nostamaan erään materiaaliyhdisteen lämpösähköistä tehotiheyttä dramaattisesti käyttämällä sen valmistukseen hyvin korkean lämpötilan prässäysprosessia.
Useimmille lämpösähkömateriaaleill, tehokerroin 40 on hyvä ja tyypillisemmin se on 20 tai 30 mikrowattia neliösenttiä ja lämpöastetta kohden, mutta houstonilaistutkijoiden menetelmällä tehokerroin ulottui huoneen lämpötilassa 106 mikrowattiin neliösenttiä ja lämpöastetta kohti.
Veijo Hänninen