Nokian eilen julkistamista tulosluvuista käy ilmi, että yhtiö investoi tutkimukseen ja tuotekehitykseen yhä vähemmän rahaa. Suhteessa Nokiassa tutkitaan silti edelleen paljon, sillä yhtiön liikevaihto on kutistunut kovempaa vauhtia.
Nokia on leikannut tutkimuskulujaan jo usean vuoden ajan. Viime vuonna yhtiön t&k-kulut olivat lähes 4,8 miljardia euroa. Summa oli 14,5 prosenttia pienempi kuin vuonna 2011.
Tänä vuonna summa jää tietenkin viime vuotta pienemmäksi. Esimerkiksi kolmannella neljänneksellä yhtiön t&k-kulut olivat 891 miljoonaa euroa. Summa on reilut 200 miljoonaa pienempi kuin vuotta aikaisemmin.
Vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Nokian tutkimuskulut oivat 2,8 miljardia euroa, kun summa oli viime vuonna lähes 3,7 miljardia. Tästä voidaan päätellä, että yhtiön tutkimuskulut jäävä tänä vuonna selvästi alle neljään miljardiin euroon. Tämäkin panostus on tietenkin Suomen mittakaavassa omassa luokassaan.
Matkapuhelinpuolen siirtyminen Microsoftin omistukseen muuttaa kuvaa ensi vuonna. Kolmannella neljänneksellä Devices & service s-yksikkö panosti tutkimukseen 330 miljoonaa euroa. Ilman kännykkäpuolta Nokian tutkimuskulut olisivat olleet reilut 550 miljoonaa euroa.
Uusi Nokia panostaa tutkimukseen hieman yli kaksi miljardia euroa vuodessa, mikäli jäljelle jäävien yksiköiden panostukset pysyvät suunnilleen nykytasolla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
