Tilastokeskuksen mukaan Yhdysvaltain (USPTO) ja Euroopan (EPO) patenttivirastot myönsivät viime vuonna suomalaisille yrityksille ja yhteisöille yhteensä 1833 patenttia, joista yli puolet kohdistui elektroniikkateollisuuden toimialoille. Teollisuudenaloista toiseksi eniten patentteja myönnettiin metalliteollisuudelle.
Tilastojen mukaan suomalaisille elektroniikkayrityksille myönnettiin viime vuonna 313 EPO-patenttia ja 762 USPTO-patenttia. Patentit jakautuuivat yhteensä 62 yritykselle.
Nokian osuutta patenttivyöryssä Tilastokeskuksen luvut eivät paljasta, mutta se on merkittävä. Nokia on itse kertonut patentoineensa viime vuonna tekniikoita jopa aiempia vuosia enemmän.
Kotimassa suomalaiset elektroniikkayritykset eivät enää patenttihakemuksia laadi. Viime vuonna yrityksille myönnettiin vain 52 patenttia kotimaassa. Tämä kuvaa tekniikan alan ipr-oikeuksien kansainvlistä merkitystä. Kilpailu on ulkomailla, joten tekniikan suojauskin pitää tehdä kansainvälisesti.
Suomalaisille yrityksille ja yhteisöille myönnettiin patentteja Euroopan patenttiviraston kautta 656 kappaletta. Myönnettyjen patenttien määrä kasvoi vajaalla sadalla edellisvuodesta. Patentteja myönnettiin 173 eri yritykselle tai yhteisölle, mikä on 32 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Myös Yhdysvaltain patenttivirasto myönsi suomalaisille yrityksille ja yhteisöille edellisvuotta enemmän patentteja, yhteensä 1177 kappaletta. Patentteja saaneiden yritysten lukumäärä nousi 205:een eli viidenneksen edellisvuotta suuremmaksi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
