Pohjoismaissa sähköautojen latauksesta on tulossa arkipäiväistä infrastruktuuria. Latauspisteoperaattoreille, laitevalmistajille ja palvelukumppaneille käyttäjäkokemus nojaa kuitenkin asiaan, jota moni ei näe: latauspisteen taustalla olevaan datayhteyteen.
Espoolainen Beneq laajentaa atomikerroskasvatuksen (ALD) käyttöä tuotantoteollisuuteen uudella Transmute-alustallaan. Yhtiö tunnetaan ALD-tekniikan pioneereista, ja Transmute on suunniteltu suoraan suurivolyymiseen puolijohdevalmistukseen, jossa pinnoitteiden laatu ja tasaisuus määrittelevät komponenttien suorituskyvyn.
Wi-Fi Alliance kritisoi jyrkästi EU:n radiotaajuuspolitiikan työryhmän tuoretta suositusta, joka estäisi wifi-teknologian pääsyn ylemmän 6 GHz:n taajuusalueelle. Työryhmä ehdottaa, että 6,425–7,125 GHz:n kaistasta 540 MHz varataan lisensoiduille mobiiliverkoille ja loput 160 MHz jätetään odottamaan päätöstä ainakin vuoteen 2027 asti.
Ouran toimitusjohtaja Tom Hale kertoi Slushissa, että yhtiö on matkalla kohti miljardin euron liikevaihtoa ja suuntaa seuraavat investointinsa tekoälyyn ja entistä syvempään terveysteknologiaan. Hale aloitti yrityksen johdossa keväällä 2022 ja on johtanut Ouraa poikkeukselliseen kasvuun. Vuonna 2021 liikevaihto oli sata miljoonaa euroa, tänä vuonna yhtiö tähtää jo miljardiluokkaan.
Vuosi sitten Slushissa lanseerattu Lovable nousi nopeasti koko tapahtuman puheenaiheeksi, ja nyt sama toistui entistä suuremmalla voimalla. Yrityksen perustaja Anton Osika korosti lavalla vision ydintä: kuka tahansa voi kehittää upeita ohjelmistoja. Tätä varten Lovable on rakentanut alustan, joka on kasvanut yhtä nopeasti kuin AI-buumi itsessään.
Nokia on julkistanut uuden strategiansa ja samalla radikaalisti päivitetyn toimintamallin, joka astuu voimaan 1.1.2026. Kyseessä on jälleen yksi merkittävä organisaatiomuutos, joka usein seuraa uuden toimitusjohtajan aloitettua. Heinäkuussa 2024 toimitusjohtajana aloittaneen Justin Hotardin johdolla yhtiö pyrkii nyt johtamaan tekoälyn aikakauden tuomaa verkkojen murrosta.
Loimaalainen Wille Machines Oy on lanseerannut Suomen ensimmäisen pikaladattavan täyssähköisen ympäristönhoitokoneen. Wille e475Δ -nimen saanut laite vastaa kaupunkien kasvaviin nollapäästövaatimuksiin. Suomalainen osaaminen on nostettu uuden sukupolven työkoneen keskiöön.
LabVIEW on suosittu instrumentoinnin graafinen kehitysalusta ja siihen on tään vuonna tuotu Nigel-niminen tekoälyapuri. Sen roolia ollaan kasvattamassa vauhdilla ja jo ensi vuoden alkupuolella Nigel oppii täydentämään kehittäjän koodia, sanoo NI:n Pohjois- ja Benelux-maista sekä Baltiasta vastaava myynti- ja maajohtaja Alex Floor.
STMicroelectronicsin uusi STM32WL3R-mikro-ohjain on optimoitu erityisesti kauko-ohjaimiin ja kotiautomaatioon tarjoamaan poikkeuksellisen pitkän akunkeston ja joustavat ominaisuudet. Piiri on jatkokehitetty menestyneestä STM32WL3-sarjasta, mutta se sisältää optimoituja ominaisuuksia, jotka pidentävät paristojen käyttöikää merkittävästi.
Ranska rakentaa parhaillaan Euroopan seuraavaa eksascale-luokan supertietokonetta, ja sen arkkitehtuuri kertoo paljon myös siitä, miltä Suomen tuleva LUMI:n seuraaja tulee näyttämään. Alice Recoque -niminen järjestelmä perustuu Evidenin BullSequana XH3500 -alustaan ja AMD:n seuraavan sukupolven “Venice”-prosessoreihin sekä Instinct MI430X -kiihdyttimiin. Kokonaisuus takaa yli yhden eksaflopsin HPL-suorituskyvyn, mikä nostaa koneen Euroopan tehokkaimpien joukkoon.
SC25-konferenssissa St. Louisissa julkaistu uusin TOP500-listaus vahvisti Euroopan siirtyneen eksaluokan aikakauteen. Saksaan Jülichin tutkimuskeskukseen asennettu JUPITER Booster nousi listalla heti neljänneksi ja on samalla Euroopan ensimmäinen eksaluokan supertietokone. Suomen LUMI säilytti asemansa kärkikymmenikössä, mutta putosi yhden sijan yhdeksänneksi.
Teollisuuden ja kenttälaitteiden tallennus ei ole enää pelkkää muistia, vaan osa järjestelmän kyberturvaa. Silicon Motionin DefendMax tekee SSD:stä aktiivisen suojakerroksen, joka estää datan korruptoitumisen, torjuu hyökkäyksiä ja pitää järjestelmän käynnissä myös pahimmissa häiriötilanteissa.
CodeBoxxin perustajan Nicolas Genestin mukaan ohjelmistokehitys on kääntynyt päälaelleen: koodia ei enää kirjoiteta, vaan tekoälyä orkestroidaan kohti tavoitetta. Muutos näkyy erityisen voimakkaasti sulautetuissa järjestelmissä, joissa tiukka laitteisto–ohjelmisto-integraatio, pitkät validointisyklit ja virheiden korkea hinta tekevät agenttipohjaisesta kehityksestä poikkeuksellisen merkittävän murroksen.