NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Tätä ei joka teknologiatapahtumassa tapahdu. Teknologia 2025 -messuilla esittäytyy ensimmäistä kertaa SnowByte, uusi anturiteknologiaan ja tuotekehitykseen erikoistunut yritys, jonka juuret ovat tiukasti tutkimuksessa.
Mikrokuitukanavaverkosto muuttaa kaupunkien tietoliikenteen rakentamista: se vähentää kaivuutöitä, nopeuttaa verkon laajentamista ja mahdollistaa uuden sukupolven älyinfran. Kuopiossa kehitetty ratkaisu on noussut esimerkkihankkeeksi, jota seurataan jo kansainvälisesti.
Teollisen reunalaskennan ja tekoälyn ratkaisuja tarjoava Advantech palaa marraskuussa Teknologia 2025 -messuille tavoitteenaan vahvistaa jalansijaansa Suomen markkinoilla. Avainasiakaspäällikkö Jonas Appelgren näkee tapahtuman avainpaikkana uusien asiakkuuksien ja yhteistyökumppanuuksien rakentamiselle.
DigiKey on kasvattanut tuotevalikoimaansa merkittävästi vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Yritys lisäsi järjestelmäänsä yli 585 000 uutta tuotetta ja 87 uutta toimittajaa, mikä nosti sen kokonaisvalikoiman laajuuden yli 17 miljoonaan tuotteeseen. Näistä yli 31 000 tuotetta on lisätty suoraan varastoon, ja ne ovat heti saatavilla saman päivän toimituksiin.
Suomen ensimmäinen laajakaistatekniikka, ADSL, poistuu lopullisesti käytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Kupariverkkoon perustuva yhteysteknologia toi internetin suomalaisten koteihin 1990-luvun lopulla, mutta sen aika on nyt ohi.
Eurooppalainen ja kansainvälinen yritysryhmä on saavuttanut merkittävän teknologisen läpimurron: maailman ensimmäinen 5G-Advanced (3GPP Release 19) NR-NTN -yhteys on onnistuneesti toteutettu Eutelsatin OneWeb LEO -satelliittien kautta.
Infineon Technologies AG on laajentanut 32-bittisten moottoriohjainten MOTIX-perhettään uusilla TLE994x- ja TLE995x-sarjoilla, jotka on suunniteltu sekä harjallisille (BDC) että harjattomille (BLDC) moottoreille. Uutuudet tarjoavat tiukkaa, tarkkaa ja kustannustehokasta moottorinohjausta erityisesti pieniin ja keskisuuriin sovelluksiin – kuten pumppuihin, tuulettimiin ja säätölaitteisiin – niin auto- kuin teollisuuskäytössä.
Sulautettujen ratkaisujen kehittäjä MIKROE on julkaissut uuden LR 16 Click -lisäkortin, joka tarjoaa helpon ja nopean tavan liittää laitteet LoRaWAN-verkkoon. Uutuus on suunnattu erityisesti IoT- ja teollisen internetin (IIoT) sovelluksiin, joissa tarvitaan pitkä kantama ja alhainen tehonkulutus.
Euroopan elektroniikkakomponenttien jakelumarkkina kääntyi kolmannella vuosineljänneksellä jälleen varovaiseen kasvuun. DMASS Europen tuoreimpien lukujen mukaan alan kokonaismyynti nousi +4,1 prosenttia ja oli yhteensä 3,8 miljardia euroa. Kasvu näkyi myös Pohjoismaissa, joissa markkina vahvistui useilla tuoteryhmillä erityisesti teollisuuden ja elektroniikan viennin piristymisen myötä.
Tehoelektroniikan komponenteista tunnettu onsemi on esitellyt maailman ensimmäisen teollisen mittakaavan pystysuuntaisen galliumnitridi-transistorin (vertical GaN, vGaN), joka merkitsee merkittävää harppausta tehoelektroniikan kehityksessä. Tämä uusi GaN-on-GaN-teknologia mahdollistaa korkeamman hyötysuhteen, suuremman tehotiheyden ja pienemmän lämmöntuoton kuin perinteiset piihin tai safiiriin perustuvat komponentit.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
