NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
EU:n uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) on nyt virallisesti hyväksytty ja aikataulutettu. Sen mukaan 31. joulukuuta 2029 jälkeen rakennusluvan saaneissa uusissa asuinrakennuksissa – mukaan lukien omakotitalot – on oltava soveltuvat aurinkoenergiajärjestelmät.
Nokia ja sijoitusyhtiö Celesta Capital ovat julkistaneet uuden terveysteknologia-alalle tulevan startupin, joka on irrotettu Nokia Bell Labsista. Astranu-yrityksen tavoitteena on mullistaa korvasairauksien diagnostiikka hyödyntämällä Nokian kehittämää integroitua optista koherenssitomografiaa (iOCT).
Yhdysvaltain kauppaministeriö on asettanut täyden kiellon Huawein kehittyneiden tekoälyprosessorien käytölle, mikä merkitsee merkittävää kovennusta teknologian vientivalvontaan liittyvissä toimissa Kiinaa vastaan.
Kioxia on julkistanut uuden CM9-sarjan SSD-levyt, jotka tuovat merkittäviä edistysaskeleita yritystason tallennusratkaisuihin. Uutuus perustuu PCIe 5.0 -liitäntään ja NVMe 2.0 -protokollaan, ja se on suunniteltu erityisesti vastaamaan nykyaikaisten tietojenkäsittelysovellusten kuten tekoälyn, koneoppimisen ja suurteholaskennan kasvaviin vaatimuksiin.
Tietoturvayritys Palo Alto Networksin tutkimusryhmä Unit 42 kertoo, että Pohjois-Korean valtiollisen tuen saama hakkeriryhmä Slow Pisces on käynnistänyt uudenlaisen kyberhyökkäyksen. Se kohdistuu erityisesti kryptovaluutta-alan ohjelmistokehittäjiin. Ryhmä esiintyy LinkedInissä rekrytoijina ja käyttää aidolta vaikuttavia koodaushaasteita levittääkseen haittaohjelmia.
Huawei on esitellyt uuden sukupolven älykelloja, jotka osoittavat, että älykellojen kehitys ei ole suinkaan pysähtynyt – päinvastoin. Uusi Watch 5 sekä muodikkaat ja monipuoliset Watch Fit 4- ja Fit 4 Pro - uutuudet osoittavat, että markkinoilla on yhä tilaa aidolle innovaatiolle niin teknologian, muotoilun kuin hinnan suhteen.
Euroopan unioni on ottanut käyttöön uuden EU:n haavoittuvuustietokannan (European Vulnerability Database, EUVD), jonka tavoitteena on parantaa kyberturvallisuutta koko unionin alueella. Tietokannan ylläpidosta vastaa Euroopan kyberturvallisuusvirasto ENISA, ja se on osa laajempaa NIS2-direktiivin toimeenpanoa.
Rutronik System Solutions on julkaissut uuden RAB7 Sensorfusion -sovitinkortin, joka tarjoaa valmiin ja monipuolisen kehitysalustan anturifuusiota hyödyntäviin sovelluksiin. Alusta on suunniteltu erityisesti ympäristö- ja liikeanturien arviointiin ja prototypointiin.
Elektroniikan monimutkaistuessa myös piirilevysuunnittelu kohtaa yhä tiukempia haasteita. Nopeammat siirtoväylät, pienemmät komponentit ja kasvavat luotettavuusvaatimukset vaativat suunnittelijoilta enemmän – mutta aikaa ja resursseja on yhä vähemmän. Näihin paineisiin vastataan yhä useammin tekoälyllä, joka siirtyy avustavasta roolista kohti aktiivista suunnittelukumppanuutta.
Flow Computingin kehittämä rinnakkaislaskentaan erikoistunut prosessoriteknologia on ottanut merkittävän askeleen kohti kaupallistamista. Yrityksen kehittämä Parallel Processing Unit (PPU) – eli rinnakkaisprosessointiyksikkö – on nyt saavuttanut täyden toiminnallisuuden: sen avulla tavallisia ohjelmia voidaan nopeuttaa jopa satakertaisiksi.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
