Y-sukupolven pakkomielle tekniikasta tulee vaikuttamaan seuraavan sukupolven pöytämittauslaitteiden kehitykseen.
Kirjoittaja Chris Delvizis on National  Instrumentsin tuotemarkkinointipäällikkö National Instrumentsilla. Hän työskentelee läheisesti NI:n tuotekehityksen ja markkinoinnin kanssa määritelläkseen uusien tuotteiden omiaisuuksia sekä datankeruun ja instrumentoinnin tuotteiden markkinointistrategioita. Ennen nykyistä työtään Chris työskenteli sovellusinsinöörinä. Hänellä on langattoman tekniikan suunnittelun tutkinto Auburnin yliopistosta. |
Jokainen suunnittelijasukupolvi on nähnyt uuden sukupolven instrumentoinnin. 1940-60-luvulla syntyneet suuret ikäluokat käyttivät katodisädeputki-oskilloskooppeja ja multimittareita neulanäyttöineen, joihin nyt yleisesti viitataan analogisina instrumentteina. 1960-80-luvuilla syntynyt X-sukupolvi pääsi nauttimaan uuden sukupolven digitaalisista instrumenteista, jotka hyödynsivät AD-muuntimia ja graafisia näyttöjä. 1980-2000-luvuilla syntynyt Y-sukupolvi on nyt tulossa työelämään uusin ajatuksin, jotka vaikuttavat siihen, millainen seuraavan polven intrumentoinnista tulee.
Y-sukupolvi ona kasvanut teknologian ympäröimässä maailmassa. Tietokoneista internetiin ja nyt mobiililaitteisiin tämä teknologia on kehittynyt nopeampaa vauhtia kuin koskaan aikaisemmin. Cisco pureutui omassa tutkimuksessaan Y-sukupolveen ja heidän teknologiasuhteeseen. Näin Y-sukupolvi erottuu tutkimuksen mukaan aiemmista:
- älypuhelimia pidetään kaksi kertaa niin tärkeitä kuin pöytätietokoneita
- kolmasosa kyselyyn vastanneista tarkistaa älypuhelimensa vähintään kerran puolessa tunnissa
- 80 prosenttia käyttää säännöllisesti vähintään yhtä älypuhelinsovellusta
- kaksi kolmesta viettää yhtä paljon tai enemmän aikaa verkossa kuin ystäviensä parissa
Y-sukupolvella on teknologiasta pakkomielle. He omaksuvat muutokset ja sopeutuvat nopeasti uusiin teknologioihin, koska ymmärtävät niiden tuomat hyödyt. Kulutuselektroniikan innovaatiot, joita Y-sukupolven suunnittelijat käyttävät jokapäiväisessä elämässään, ovat ohittaneet heidän ammattielämässään käyttämien instrumentien teknisen tason. Itse asiassa pöytämallinen mittauslaite on säilynyt pääosin muuttumattomana. Kaikki komponentit siinä - näyttö, prosessori, muisti, mittausjärjestelmät ja säätimet/napit - on integroidu yhdeksi yhtenäiseksi laitteeksi.
Kun nykyinen mittauslaitteiden sukupolvi tulee tiensä päähän, Y-sukupolven insinöörit tulevat vaatimaan, että instrumentteihin tuodaan moderneja tekniikoita. Y-sukupolven instrumentointi tulee sisältämään kosketusnäyttöjä, mobiililaitteita, pilviliitettävyyttä ja ennustavaa älykkyyttä, jotka tuovat merkittäviä etuja aiempiin sukupolviin nähden.
Kosketusnäyttö
Frost & Sullivanin mukaan "suunnittelijat liittävät enenevässä määrin käyttöliittymän konseptin siihen, mitä ovat kulutuselektroniikan laitteissa tottuneet käyttämään". Tämän päivän mobiililaitteista löytyvä kosketusnäyttöön perustuva käyttöliittymä tuo dramaattisesti erilaisen kokemuksen, kuin nykytesterien nupit ja painonapit. Nupeilla ja napeilla ohjaaminen on Y-sukupolven mielestä hyvin epätyydyttävää.
Kun instrumentteihin on lisätty uusia toimintoja, niihin on myös lisätty uusia nuppeja ja painonappeja näitä toimintoja tukemaan. Tämä lähestymistapa ei kuitenkaan ole skaalautuva. Jossakin vaiheeessa nuppien ja nappien määrä kasvaa liiaksi, mikä muuttuu tehottomaksi. Joissakin instrumenteissa on päädytty monitasoisiin menuvalikoihin ja "softa-nappeihin", jotka vastaavat vaihtuviin toimintoihin, mutta näiden järjestelmien monimutkaisuus on luonut uudenlaisia käytettävyyden ongelmia. Useimmat Y-sukupolven suunnittelijat kuvaisivat tämän päivän instrumentteja kömpelöiksi.
Instrumentti, jossa fyysiset nupit ja napit on kokonaan hylätty ja jota käytetään sen sijaan kosketusnäytön kautta, voisi ratkaista nämä ongelmat. Sen sijaan, että kaikki ohjaimet esitetään välittömästi, kosketusnäytöllä käyttöliittymää voitaisiin yksinkertaistaa niin, että kulloinkin vain relevantit kontrollit tuodaan dynaamisesti käyttöön. Käyttäjät voisivat myös suoraan olla yhteydessä dataan näytöllä sen sijaan, että käyttävät siihen erillään olevaa nuppia tai nappia. He voisivat käyttää elepohjaista ohjaamista esimerkiksi aikajakson tai jännitteen muuttamiseen oskilloskoopin graafissa. Kosketusnäyttöön pohjaava käyttöliittymä olisi fyysisten nuppien ja nappien tehokkaampi ja intuitiivisempi korvaaja.
Mobiilitekniikkaa käyttöön
Hyödyntämällä mobiililaitteita varten kehitettyä tekniikkaa mittausinstrumenteissa voidaan höydyntää parempia komponentteja ja uudempaa teknologiaa. Tällä lähestymistavalla nykypäivän instrumentit näyttäisivät kovin erilaisilta. Prosessointi ja käyttöliittymä tapahtuisi mobiililaitteessa pyörivässä sovelluksessa. Koska mitään fyysisiä nuppeja, nappeja tai näyttöä ei tarvittaisi, instrumenttilaitteisto kutistuisi pelkkään mittaus- ja ajoitusjärjestelmään, mikä puolestaan johtaisi laitteiden pienempään kokoon ja halvempaan hintaan. Käyttäjiä eivät enää rajoittaisi laitteen minikokoinen näyttö, pieni tallennustila ja hidas toiminta. Sen sijaan kehittäjä hyötyisi suurista, kirkkaista näytöistä, gigatavujen tallennustilasta ja moniydinprosessoreista. Laitteisiin sisäänrakennetut kamerat, mikrofonit ja kiihtyvyysanturit voisivat tuoda uudenlaisia mahdollisuuksia, kuten kuvakaappauksen ottamisen testausjärjestelystä tai datan mukaan tallennettavien äänikommenttien nauhoittamisen. Käyttäjät voisivat jopa luoda räätälöityjä sovelluksia erityisiin mittaustarpeisiin.
Vaikka perinteisiin instrumentteihin voidaan aivan hyvin tuoda parempia komponentteja, se ei koskaan tapahdu yhtä nopeasti kuin mobiililaitteissa. Kulutuselektroniikassa innovointi tapahtuu nopeammin jo markkinoiden koon takia, ja näitä teknologioita hyödyntävissä instrumenteissa teknologia on aina parempaa ja edullisempaa.
Pilviyhteys
Suunnittelijat siirtävät yleisesti dataa instrumenttien ja työasemiensa välillä USB-muisteilla tai erillisohjelmistoilla ethernet- tai USB-kaapelia pitkin. Vaikka tämä prosessi on suhteellisen yksinkertainen, Y-sukupolvi on tottunut siihen, että data on välittömästi käytettävissä pilvipalvelujen kautta. Dropboxin ja iCloudin kaltaiset palvelut tallentavat dokumentteja pilveen ja synkronisoivat ne automaattisesti eri laitteiden kesken. Kun käyttäjät ovat vielä jatkuvasti verkossa wifi- ja kännykkäverkkojen kautta, he pääsevät käsiksi dokumentteihinsa kaikkialta milloin tahansa. Sen lisäksi, että tiedostoja vain tallennetaan pilveen, joissakin palveluissa on koko joukko pilvessa toimivia sovelluksia. Esimerkiksi Google Docsin avulla käyttäjät voivat etänä editoida dokumentteja samanaikaisesti kaikkialta.
Instumentointi, joka hyödyntäisi verkkoa ja pilviyhteyttä, voisi tuoda nämä samat edut suunnittelijoiden käyttöön. Useat suunnittelijat voisivat päästä kiinni sekä dataan että käyttöliittymään mistä tahansa maailmasta. Jos esimerkiksi tekee debuggausta yhdessä toisaalla työskentelevän olevan kollegansa kanssa, voisi staattisen kuvakaappauksen sijaan käyttää intrumenttia reaaliajassa, jolloin ongelman ymmärtäisi paremmin. Pilviteknologiat voisivat suuresti parantaa suunnittelutiimin tehokkuutta ja tuottavuutta.
Lisää älykkyyttä
Kontekstitietoinen laskenta on lähdössä nousuun ja se voi muuttaa tapaamme käyttää laitteita perustavalla tavalla. Tämä teknologia hyödyntää tilanne- ja ympäristötietoa ennakoiden käyttäjän tarpeita ja tuoden tilannetietoisia sisältöjä, toimintoja ja kokemuksia. Suosittu esimerkki tästä on Siri, tuoreiden Apple iOS-laitteiden ominaisuus. Käyttäjät antavat Sirille äänikomentoja tai kysyvät kysymyksiä, ja se vastaa toiminnoilla tai antamalla suosituksia. Google Now tuo Sirin kaltaisen toiminnallisuuden, mutta sen lisäksi se tarjoaa passiivisesti käyttäjälle informaatiota, jota hän mahdollisesti haluaa sijainnin ja hakutulosten perusteella. Tällaisia tietoja ovat säätiedot, reittisuositukset aamun työmatkalla, muistutukset neuvotteluista ja arvioista perillepääsyn ajasta, sekä lentotietoja ja automaattisesti laitteisin tulevia boarding pass -kortteja.
Samanlainen älykkyys yhdistettynä instrumentointiin voisi olla mullistavaa. Yleinen kehittäjien haaste on yritys muuttaa intrumentin konfigurointia samalla, kun kädet ovat täynnä mittapäitä. Laitteen ääniohjaus vapauttaisi kädet, mutta tekisi myös toimintojen ohjaamisesta helpompaa. Lisäksi ennakoivaa älyä voitaisiin käyttää korostamaan relevanttia tai kiinnostavaa mittausdataa. Oskilloskooppi voisi automaattisesti tarkentaa ja konfiguroitua signaalin mielenkiintoiseen osaan, tai se voisi lisätä relevantteja mittauksia signaalin muodon perusteella. Mobiililaitteita hyödyntävä mittausinstrumentti voisi hyödyntää uutta kontekstitietoista laskentaa sitä mukaa, kun teknologia kehittyy.
Y-sukupolven voima
Kulutuselektroniikan laitteiden tekniikka kehittyy nopeasti ja se vaikuttaa Y-sukupolven odotuksiin. Kun yhä useampi Y-sukupolven edustaja siirtyy työelämään, on vain ajan kysymys milloin heidän odotuksensa siirtyvät niihin laitteisiin, joita he työssään käyttävät. Nämä kehittyvät tekniikat tuovat merkittäviä parannuksia instrumentointiin, ja teknologisesti etevät Y-sukupolven insinöörit hyödyntävät niitä ratkaistakseen suunnittelun haasteita nopeammin kuin aiemmat sukupolvet edes ymmärsivät olevan mahdollista.
