Ulkoiset laturit, kuten älypuhelimien laturit, usein lojuvat nurkissa kiinni pistokkeissa. Lainsäädännöllä ja suosituksilla niiden tehonkulutusta ollaan laittamassa kuriin sekä latauksen aikana että ilman kuormaa.
Artikkelin kirjoittaja Gary  Bocock toimii XP Powerilla suunnittelujohtajana. Vuosina 2007-2011 hän veti XP Powerin toimintoja Isossa-Britanniassa. Teknisenä johtajana hän aloitti tammikuussa 2012. |
Ulkoisten laturien tehonkulutuksen kontrolloiminen on tärkeää energiansyötön kannalta ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi, syöttivät ne virtaa tai ovat irti kuormasta. Lainsäädännöllä ja standardeilla latureilla asetetaan rajoituksia, koska niiden määrä kasvaa kovaa vauhtia, on/off-tiloja ei kontrolloida ja koska ne jätetään usein kiinni sähköverkkoon silloinkin, kun niitä ei käytetä.
Monilla markkina-alueilla on otettu käyttöön lakeja, jotka määrittelevät tehonkulutuksen tyhjäkäynnillä (no load) sekä tehokkuuden lataustilassa. USA:ssa on voimassa CEC- (California Energy Commission) ja EISA-asetukset (Energy Independence and Security Act). Euroopassa käytössä on ErP-direktiivi (Energy related Products), Kanadassa NRCan-määräykset (Natural Resources Canada) ja Australiassa MEPS-standardi (Minimum Energy Performance Standard), vain muutamia mainitakseni. Nämä ovat vain esimerkkejä pakollisista vaatimuksista, joita on kirjattu lainsäädäntöön.
Muita järjestöjä, jotka asettavat laturien energiatehokkuudelle tavoitteita ovat Energy Star Yhdysvalloissa ja EU:n CoC-toimintaohje (Code of Conduct) Euroopassa. Näissä standardeissa asetetut rajat ovat vapaaehtoisia ja tiukempia kuin laissa asetetut rajat. Yleisesti odotetaan, että pakolliset vaatimukset tulevat myös tiukemmiksi tulevaisuudessa kun uusia standardeja otetaan käyttöön.
Viime aikoina sekä Energy Star että EU:n CoC ovat asettaneet uusia, yhä vaativampia standardeja sekä energiatehokkuudelle että tyhjäkäyntivirralle. EU:n CoC:een on myös lisätty uusi 10 prosentin tehokkuusvaatimus kuormassa, mikä heijastelee sellaisia sovelluksia, jotka ovat suuren osan ajasta minimivirralla ulkoisesta teholähteestä, esimerkiksi sisäisen akun varassa. Määritysten toinen vaihe tulee voimaan ensi vuoden alussa.
Energy Starin VI-tason määritykset ja EU CoC esiteltiin molemmat vuoden 2014 alkupuolella. Niiden uudet vaatimukset (Tier 2) ovat tulossa käyttöön vuoden 2016 aikana. Vaikka kyse on vapaaehtoisista määrityksistä, markkinoiden vaatimus parempaan energiatehokkuuteen ja tuotteiden ympäristövaikutusten kutistamiseen ajavat teholähdevalmistajia mukautumaan näihin uusimpiin standardeihin.
Uudet vaatimukset edellyttävät sekä parempaa aktiivitilan energiatehokkuutta että pienempää virrankulutusta tyhjäkäynnillä. Alla olevat taulukot kuvaavat eroja tämänhetkisten V-tason rajojen ja uusien VI-tason määritysten välillä. Kannattaa huomata, että Energy Star -asetus käsittää nyt myös yli 250 watin tehoiset ulkoiset laturit.
Teholähdemarkkina etenee nopeasti ja yritykset suunnittelevat mielellään tuotteita, jotka ovat viimeisimpien standardien vaatimusten mukaisia ja valmiita myös tulevaisuuden vaatimuksia varten. Ensimmäiset VI-tason energiatehokkuusvaatimusten mukaiset osat ovat jo tarjolla ja vielä kuluvan vuoden aikana markkinoille tulee selvästi lisää tuotteita, jotka täyttävät uusimmat energiatehokkuusvaatimukset.
XP Powerin VER05- VEL05-laturisarjat.
Esimerkki markkinoilla jo olevista tuotteista, jotka täyttävä jo IV-tason energiatehokkuusvaatimukset ovat XP Powerin VER- ja VEL-sarjojen 5 watin laturit. Niiden uskotaan olevan ensimmäiset uusien Energy Star IV -tason vaatimukset täyttävät pistokkeeseen liitettävät teholähteet. Valikoima kattaa joko kiinteitä pistokkeita eri markkinoille (VEL05-sarja) tai neljällä vaihdettavalla pistokkeella varustetun VER05-laturin.
TILAA UUTISKIRJE JA VOITA DELL XPS 13 -KANNETTAVA
Tilaa Elektroniikkalehden uutiskirje ja osallistu samalla arvontaan, jossa voit voittaa Dellin huippulaadukkaan kannettavan XPS 13 -tietokoneen. Kampanja jatkuu Teknologia15-messujen päätöspäivään eli 8.10.2015 asti, jolloin voittaja on selvillä.
Tilaaminen onnistuu tästä.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
