ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
ETNdigi-superbanner
37  #  square finsk sajt en vecka i maj
2026  # megabox

IN FOCUS

3D-piirit pakottavat suunnittelun huomioimaan lämmön, tehon ja mekaniikan

3D-IC-arkkitehtuureihin siirtyville suunnittelutiimeille suorituskyvyn ja luotettavuuden jatkuva parantaminen tuo mukanaan tuttuja mutta yhä monimutkaisempia haasteita: miten hallitaan tehonkulutusta, poistetaan lämpöä ja otetaan huomioon erilaisten fysikaalisten ilmiöiden monimutkainen vuorovaikutus pinotuissa rakenteissa?

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

ETN

Sep # TME square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

Ledi mullistaa autojen valot

Tietoja
Kirjoittanut Veijo Ojanperä
Julkaistu: 29.11.2016
  • Komponentit

Autonvalmistajat ovat siirtyneet halogeeni- ja hehkulampuista ledeihin. Takavalot, suuntavilkut, ajovalot, sumuvalot, huomiovalot, jarruvalot ja jopa kuskin apujärjestelmien infrapunavalaistus voidaan kaikki toteuttaa ledeillä. Näissä valon ohjaus, luotettavuussa, tehonkulutus, estetiikka ja ylipäätään valaistuksen kirkkaus ovat parempia. Näillä eri järjestelmillä on hyvin erilaiset ohjausvaatimukset ja tarve erilaisiin piiritoteutuksiin, jotta joka sovelluksessa saataisiin käyttöön kaikki mahdolliset hyödyt.

Artikkelin kirjoittaja Fionn Sheerin toimii vanhempana tuotemarkkinoinnin suunnittelijana Microchip Technologiesilla. Hänen vastuullaan on auttaa asiakkaita uusissa tuoteprojekteissa, joissa hyödynnetään uusimpia tehonmuunnoksen tekniikoita. Sheerinillä on liiketoiminnan tutkinto Arizonan valtionyliopistosta sekä elektroniikkainsinöörin tutkinto saman opinahjon Ira A. Fulton -koulusta.

Uusissa ajoneuvoissa on enemmän valaistusjärjestelmiä kuin koskaan aikaisemmin (ks. kuva 1). Korin sisällä ledi on korvannut hehkulampun ensisijaisesti pienemmän koon, hinnan, tehokkuuden ja pitkäikäisyyden takia. Uudet tekniset edistysaskeleet erittäin kirkkaissa (high brightness) ledeissä ja niiden ajuripiireissä ovat kiihdyttäneet tätä trendiä: ledeillä on paranneltu auton valojen turvallisuutta, luotettavuutta ja ulkonäköä. Kattovalon hehkulampun ja näytön taustavalon vaihtaminen kymmeniä vuosi kestäviin ledeihin on helppoa, mutta lailla säädeltyjen ulkovalojen vaihtaminen vaatii yhä tekninen edistys sekä diodeissa että ohjauspiiristössä (ja joissakin tapauksissa myös lakimuutosta). Uudet älykkäämmät ohjausmenetelmät mahdollistavat aivan uudenlaisten asioiden tekemisen ledeillä ja tämä on nopeasti mullistamassa autojen valaisinratkaisuja.

Kuva 1. Ledisuuntavilkku, joka on asennettu sivupeiliin paremman näkyvyyden takia.

Tämä trendi alkoi vuoden 2004 Audi A8 -mallista, jossa ajovalot oli toteutettu ledeillä. Koko etuvaloumpio oli tehty ledeillä vuoden 2007 Audi R8 -mallissa ja nyt ledeillä on toteutettu koko valaistusjärjestelmä laajassa valikoimassa tuotanoautoja ympäri maailmaa (esimerkiksi Cadillac, Audi, BMW, Mercedes-Benz, Toyota, Jaguar ja Volkswagen, ks. kuva 2). Osram ilmoitti vastikään, että vuoteen 2020 mennessä joka viides ajovalojärjestelmä perustuu ledeihin. Konservatiivisessa autoteollisuudessa tämä tarkoittaa erittäin nopeaa kehitystä.

Halogeeni- ja kaasupurkausvaloihin verrattuna leillä on selviä etuja puolellaan sekä hyötysuhteessa että tehonkulutuksessa. Kirkkaiden HB-ledien (high brightness) hinta putoaa nopeasti, eikä diodien luotettavuudelle ole kilpailijaa. Ledien käyttöönoton tärkein ajava voima on kuitenkin kontrolloitavuus ja se edellyttää älykkäitä lediajureita. Viimeisenä ja monen kuluttajan kannalta tärkeimpänä elementtinä on hyvän valaistuksessa esteettinen vaikutelma. Valot ovat tärkeä osa ajoneuvon suunnittelua. Käyttäjät turhautuvat huonoista valoista, kuljettajat haluavat sitä ja ovat usein valmiita maksamaan siitä ekstraa. Huippuluokan ajovalot ovat yleinen uusien autojen arvoa nostava optio. Ne vaikuttavat ajoneuvon tyyliin, sen huomiokykyyn, ajamisen helppouteen ja turvallisuuteen. Autonvalmistajat tietävät tämän ja siksi valojärjestelmät ovat niin auton- kuin komponenttivalmistajien ponnstelujen keskiössä. HELLA, Automotive Lighting (Magneti Marelli), Koito ja Valeo ovat kaikki julkistaneet valojärjestelmiin liittyviä uudistuksia viime aikoina. Turvallisuuden ja luotettavuuden kautta hyvät ledipohjaiset valojärjestelmät nostavat auton arvoa, parantavat myyntilukuja ja myyntihintoja.

Kuva 2. Ledipohjainen ajovalosuunnittelu, jossa on itsenäisiä ledejä erilaisille valotoiminnoille.

Valtionhallinnossa ja lainsäädännössä ollaan erityisen kiinnostuneita ajoneuvon ulkovaloista. Useimmissa osissa maailmaa ajovalojen lukumääärä, kirkkautta ja värejä säädellään lailla. Tieolosuhteisiin nähden liian kirkkaat lamput voivat olla häikäiseviä ja himmentyneet tai rikkoutuneet lamput muodostavat turvariskin. Yleisesti laissa on säädetty hyväksytyt kirkkaustasot päiväajovaloille, parkkivaloille, kaukovaloille, suuntavilkuille, sumuvaloille niin auton etu- kuin takaosassa.

Joissakin tapauksissa on myös määritelty, mitä valoja saa missäkin olosuhteissa käyttää. Joskus valojen pitää automaattisesti säätyä tien kallistusten mukaisesti. Myös kääntyvien valojen nopeutta on säädelty. Tämä on painajainen suunnitteluvaatimusten kannalta, sillä perinteisillä halogeeni- ja kaasupurkauslampuilla tarvittaisiin hyvin monimutkaisia rakenteita ja ehkä jopa mekaanisia moottoreita ja sulkimia.

Ledimatriiseilla voidaan vastata moniin näistä vaatimuksista, kunhan käytetään hyvin suunniteltuja vakiovirtaregulaattoreita ja älykkäitä ohjausarkkitehtuureita. Hyvät ledien ajuripiirit ovat uudelleenkäytettäviä ja elektroniikka voidaan kopioida useisiin suunnitteluihin. Ajovaloihin koteloidut mikro-ohjaimet voivat hyödyntää valo- ja lämpötila-anturien informaatiota kompensoidakseen ledin ajurivirtaa, säilyttää vakaan valotehon ja tarkoituksellisesti uudelleenkohdistaa säteen tai säätää valon kirkkautta muuttuvissa ajo-olosuhteissa.

Yksittäiset diodti lampun sisällä voidaan kytkeä päälle tai pois tai himmentää, heijastaa valoa mutkissa tai välttää vastaantulevan auton häikäisy – kaikki ilman mekaanisia komponentteja. Lisäksi jarru-, hätä- ja suuntavilkkuvalot voidaan sytyttää kuvioina tai kuviosarjoina, jolloin ne huomataan helpommin. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, oikein toteutetut ledivalot voidaan sytyttää ja sammuttaa lähes välittömästi täyteen kirkkauteen (verrattuna standardien hehkulamppujen 250 millisekunnin viiveeseen). Jää tietenkin nähtäväksi, kuinka tehokkaasti nämä ominaisuudet vähentävät onnettomuuksi pitkällä aikavälillä, mutta tällä hetkellä se näyttää lupaavalta. Kaikkien näiden toimintojen toteuttaminen vaatii sekä korkealaatuisia ledimatriiseja että tarkkoja älykkäitä ajuripiirejä. Microchipin dsPIC-sarjan digitaaliset signaaliohjaimet sopivat näihin vaatimuksiin erittäin hyvin. Piiritoteutusten laatu, algoritmit ja komponenttien valinta erottavat voittavat valotuotteet muista.

Ledien luontainen luotettavuus on myös iso etu aiempiin valaistussukupolviin verrattuna. Kun jotkut ledivalmistajat väittäjät tuotteidensa eliniän ylittävän 20 vuotta, on mahdollista ettei ajoneuvojen valoja tarvitse tulevaisuudessa vaihtaa koskaan. Tehtaalla asennetut lamput voisivat kestää yhtä kauan kuin voimansiirto, eivätkä ne vaatisi ylläpitoa. Ledipohjaiset valojärjestelmät voidaan myös suunnitella luontaisen luotettavaksi. Jarru- tai ajovaloon voidaan sijoittaa useita itsenäisiä ledinauhoja, joilla saadaan kustannustehokkaasti toteutettua redundanssi yhdellä ainoalla lampulla, jolloin rikkoutuminen tai vaurio vain vähentäisi valotehoa sen sijaan että sammuttaisi valon kokonaan (ks. kuva 3).

Lisäksi kehittyneemmällä elektroniikalla voidaan lisätä vikaraportoinnin keinoja, joten valojen tila voidaan näyttää auton kojelaudassa tai raportoida se diagnostiikkakoodien lukulaitteeseen. Kun valojärjestelmä on liitetty CAN-, LIN- tai vastaavaan ajoneuvoväylään, auto voi varoittaa kuljettajaa mikäli valot eivät toimi oikein. Microchip valmistaa valikoimaa CAN- ja LIN-lähettimiä, joita voidaan käyttää tähän tarkoitukseen. Tämä ei ole uusi konsepti, sillä CANBUS-yhteensopivat valot ovat olleet tarjolla joissakin ajoneuvoissa jo pidemmän aikaa. Mutta vanhemmat järjestelmät kykenevät havaitsemaan vain isoja muutoksia toiminnallisuudessa: tehokkaat pienen tehonkulutuksen lamput aiheuttavat yleisesti vääriä hälytyksiä. Älykkään lediajuripiiristön avulla on mahdollista raportoida enemmän yksityiskohtia valojen tilasta. Valojärjestelmä voi kustannustehokkaasti raportoida yksityiskohtaista telemetiadataa esimerkiksi virta- ja jännitevaihteluista, lämpötilamuutoksista ja jopa syöttöjännitteen muutoksista. Diagnostiikkadata voisi ilmaista laiterikot ennen kuin ne tapahtuvat ja havaita pieniä muutoksia, kuten yksittäisen ledin pettämisen pitkässä ledinauhassa.

Kuva 3. Ledipohjainen takavalo, jossa ylimääräinen valolähde lisää luotettavuutta.

Jotta näitä diagnostiikkatoimintoja voisi suunnitella, pitää lediajurin ja monitorointipiirin olla yhtä luotettavia kun diodit, joita ne monitoroivat. Usein ledipohjaiset valojärjestelmät sisältävät enemmän komponentteja kuin perinteiset hehkulamput, joita ledeillä orvataan. Täyden eliniän saaminen ledistä edellyttää oikeaa ajuripiiriä, joka reguloi virtaa hyvin koko toiminta-alueella. Erinomainen valonlaatu ja luotettavuus edellyttävät, että ajuripiiri kompensoi muutokset lämpötilassa, syöttöjännitteessä ja kuorman resistanssissa: vakaan lähtövirran säilyttäminen kaikissa olosuhteissa.

Jokainen lisäkomponentti järjestelmässä tarkoittaa uutta mahdollista vikaantumiskohtaa. Jotta ajovalo voisi toimia 20 vuoden ajan, sekä ledin että ledin ohjaimen pitää toimia ainakin 20 vuoden ajan. Tällainen regulointi ja pitkäikäisyys ei ole mahdollista vastuksia käyttämällä. Valojärjestelmän täytyy käyttää tiukasti kontroloitua DC-DC-regulaattoria toimittajalta, joka on tunnettu autoelektroniikan komponenttitoimittaja, jotta pitkäikäinen luotettavuus voidaan saavuttaa.

Microchip valmistaa useita digitaalisesti paranneltuja PWM-ohjaimia, kuten MCP19115, jotka pystyvät alan johtavaan virran regulointiin ja joihin on valmiiksi integroitu tietoliikenneliitännät. Oikein suunniteltuina valojärjestelmä sisältää kaikki vaaditut pitkäikäisyyden elementit: luotettavat komponentit, vikavarmistuksen (redundanssi) sekä monitoroinnin.

Turvallisuus ja luotettavuus ovat ilman muuta haluttuja ominaisuuksia ja autonostajat näkevät puutteet näillä alueille usein syyksi olla ostamatta autoa. He välttävät merkkejä ja malleja, jotka katsovat turvattomiksi tai epäluotettaviksi, ja valitsevat autona muista miellyttävyyden perusteella. Onneksi hyvin suunniteltu valojärjestelmä, joka parantaa auton ulkonäkyä, voi houkutella ostajia. Yhä useammin autoja markkinoiden dramaattisilla videoilla, joissa auton ajovalot kääntyvät odottamattomasti pimeässä. Hyvin suunnitellut valot lisäävät houkuttelevuutta niin edeullisemmissa kuin kalliimmissa autoissa. Mikä tärkeintä, asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän näistä ominaisuuksista.

Jälkikäteen ostetut lisävalot ovat yksi yleisimpiä autoon lisätyistä laitteista, oli kyse sitten maastoauton valoista (vaikkei sitä koskaan ajettaisi maastoon) tai sumuvaloista luksusmallissa (jota ei koskaan ajeta sumussa). Valojen visuaalinen miellyttävyys on yhtä tärkeää kuin korin tai sisustan muotoilu. Huolimatta kaikista turvallisuuteen, luotettavuuteen, hintaan ja pitkäikäisyyteen liittyvistä huolenaiheista auto on useille kuljettajille yhä paljon osa heidän persoonallisuuttaan kuin väline liikkumiseen. Miellyttävyys myy autoja ja hyvin sijoitetut, tarkkaan ohjatut ledinauhat voivat herättää tällaisia tunteita (myös pimeässä). Edelleen jotkut autonvalmistajat miettivät puolijohteiden määrän kasvun vaikutuksia auton hintaan, mutta totuus on että useimmat näistä uusista toiminnoista ja ominaisuuksista lisäävät auton arvoa hintaansa enemmän.

Auton valot ovat erityisen sopiva sovelluskohde leditekniikalle. Vanhat halogeeni- ja kaasupurkausvalot eivät tarjoaa samaa joustavuutta moderniin muotoiluun tai turvallisuusodotusten täyttämiseen. Tarkkoja DC-DC-muuntimia, joihin joskus lisätään mikro-ohjainälyä, voidaan käyttää toteuttamaan kaikkea perusajovaloista edistyneimpään jaettuun valoratkaisuun. Tulevaisuuden lamppusuunnittelut – sekä uuden ledi- että lasertekniikan myötä – näyttävät suuntaa tulevaisuuden älykkäisiin ajoneuvojärjestelmiin. Näiden toteutuksen tiellä olevien esteiden tunnistaminen on yksi askel tiellä kohti auton automatisointia. Autoteollisuudelle tämä on tärkeä mahdollisuus todistaa, että se voi parantaa turvallisuutta, lisätä luotettavuutta, parantaa autojen ulkonäkyä ja lopulta lisätä ajoneuvon arvoa.

MORE NEWS

Docomo otti Nokian tukiaseman Open RAN -käyttöön

Japanilainen NTT Docomo kertoo ottaneensa käyttöön Nokian tukiaseman, joka toimii O-RAN Alliance -määritysten mukaisessa avoimessa verkossa. Käyttöönotosta kertoo Mobile World Live. Operaattorin tavoitteena on kasvattaa verkon kapasiteettia erityisesti ruuhkaisilla alueilla ja samalla pienentää tukiasemien energiankulutusta.

Donut Lab sai haastajan: 381 Wh/kg:n kiinteä akku jo massatuotannossa

Suomalaisen Donut Labin kiinteän elektrolyytin akun ympärillä on riittänyt kuhinaa yli 400 Wh/kg:n energiatiheyden vuoksi. Nyt Taiwanista tulee kova vertailukohta, sillä Prologium kertoo aloittaneensa 381 Wh/kg:n energiatiheyteen yltävän täyskiinteän akun massatuotannon.

Satelliittituotanto pakotti Reorbitin uusimaan toiminnanohjauksensa

Suomalainen Reorbit kasvattaa Helsingissä kapasiteettiaan voidakseen valmistaa useita satelliitteja samanaikaisesti. Kasvu vaati myös koko toiminnanohjauksen uudistamista. – Ilman yhtenäistä järjestelmää jokainen tiimi pitää käsissään yhtä palapelin palaa, mutta kukaan ei näe kokonaiskuvaa, talousjohtaja Rajiv Subramanian kuvaa.

Taipuuko iPhone paremmin?

Taittuvat puhelimet ovat olleet markkinoilla jo vuosia, mutta ne eivät ole onnistuneet nousemaan marginaalista. Apple tulee nyt mukaan seitsemän vuotta Samsungia myöhemmin ja yrittää ratkaista ongelman omalla tavallaan. Iphone Duossa olennaisinta ei ehkä ole taipuva näyttö vaan käyttöjärjestelmä, jonka pitäisi taipua sen mukana.

Analog Devices ostaa tekoälyosaamista 1,35 miljardilla dollarilla

Analog Devices maksaa Alif Semiconductorista 1,35 miljardia dollaria. Kauppa kertoo siitä, kuinka tekoäly siirtyy datakeskuksista antureiden, koneiden ja laitteiden yhteyteen. ADI saa Alifilta vähävirtaisen prosessointialustan paikalliseen tekoälyyn.

Suomalaiseen organisaatioon hyökätään yli 1200 kertaa viikossa

Suomalaisiin organisaatioihin kohdistuvien kyberhyökkäysten määrä jatkaa kasvuaan. Check Point Researchin mukaan suomalainen organisaatio kohtasi elokuussa keskimäärin 1205 hyökkäystä viikossa. Määrä kasvoi 17 prosenttia vuodentakaisesta.

Nukkuva Linux kuluttaa vain 1 milliwatin tehoa

Renesas on tuonut RZ/G-sarjaansa kaksi uutta 64-bittistä sovellusprosessoria, joiden valmiustilan tehonkulutus putoaa noin yhden milliwatin tasolle. RZ/G3L- ja RZ/G3SE-piirit voivat pitää Linux-järjestelmän muistissa syvässä valmiustilassa ja palata nopeasti takaisin käyttöön.

Sähköauton akusta tehdään 48 voltin voimakeskus

Eteläkorealainen INFAC on kehittänyt sähköauton 800 voltin akuston, jossa korkeajännitteen muunto 48 voltiksi tapahtuu suoraan akkupaketin sisällä. Ratkaisu perustuu yhdysvaltalaisen Vicorin tiheästi pakattuihin DC-DC-tehomoduuleihin ja mahdollistaa 48 voltin vyöhykearkkitehtuurin ilman erillistä ulkoista muunninyksikköä.

ST vähentää komponentteja kilowattiluokan teholähteistä

STMicroelectronics on julkistanut uuden L4983-ohjaimen, jolla voidaan yksinkertaistaa satojen wattien ja useiden kilowattien hakkuriteholähteiden tehokertoimen korjausta. Piirin sisäiset toiminnot vähentävät ulkoisten passiivikomponenttien tarvetta jatkuvan johtamisen CCM-PFC-ratkaisuissa.

Applen uusin on ensimmäinen 2 nanometrin kännykkäprosessori

Apple on esitellyt uuden A20 Pro -prosessorin, joka valmistetaan 2 nanometrin prosessilla. Uusiin iPhone 18 Pro -malleihin tuleva piiri on ensimmäinen 2 nanometrin valmistustekniikkaan perustuva älypuhelinprosessori.

Googlen jätti-investointi: aika on kypsä uudelle ydinvoimalle

Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.

Näkyvän valon netti sammui

Skotlantilainen Purelifi, yksi valoon perustuvan langattoman tiedonsiirron pioneereista, on asetettu maksukyvyttömyysmenettelyyn. Itse LiFi-tekniikka saatiin toimimaan ja tietoturva oli yksi sen vahvimmista valteista, mutta rahat loppuivat ennen kuin liiketoiminta ehti kannattavaksi. Kaikki yhtiön 42 työntekijää on irtisanottu.

Uusi 3D-rakenne kutistaa analogiapiirin vaatiman tilan viidesosaan

Japanilainen Nisshinbo Micro Devices on kehittänyt uuden 3D-rakenteen, jossa analoginen IC-piiri ja sen tarvitsemat passiivikomponentit voidaan yhdistää samaan koteloon. Silicon Motherboard -prototyypissä ratkaisu pienensi piirilevyltä tarvittavaa asennuspinta-alaa noin 80 prosenttia.

80 wattia irti tulitikkuaskin kokoisesta teholähteestä

Sveitsiläinen Traco Power on tuonut markkinoille TEN 80WI -sarjan DC/DC-muuntimet, jotka tuottavat 80 watin tehon vain 2 × 1 tuuman kokoisesta kotelosta. Mitoiltaan noin 51 × 25 millimetrin teholähde on siis suunnilleen tulitikkuaskin kokoinen.

Omron automatisoinut Suomea 40 vuoden ajan

Japanilainen automaatioyhtiö Omron juhlii tänä vuonna 40-vuotista toimintaansa Suomessa. Yhtiö vie syyskuussa automaatioteknologiaansa viidelle paikkakunnalle kiertueella, joka päättyy 40-vuotisjuhlaan Espoossa.

ChatGPT:stä löytyi vakava tietoturva-aukko

Check Point Research löysi OpenAI:n ChatGPT-palvelusta haavoittuvuuden, jonka avulla hyökkääjä pystyi komentamaan toisen käyttäjän tekoälyistuntoa salaa. Demonstraatiossa ChatGPT luki uhrin Gmailista tietoja ja välitti ne hyökkääjälle käyttäjän huomaamatta. Haavoittuvuus on jo korjattu.

Uusi piiri tasapainottaa litiumkennot nopeammin

STMicroelectronics on tuonut markkinoille uuden akunhallintapiirin, joka nopeuttaa litiumakkujen kennojen tasapainotusta. L9962 tarjoaa 70 milliampeerin balansointivirran ja valvoo jopa kymmentä sarjaan kytkettyä kennoa.

Fujitsu rakensi timanttispineihin perustuvan kvanttitietokoneen

Fujitsu kertoo rakentaneensa maailman ensimmäisen toimivan kvanttitietokoneprototyypin, jossa timantin tina-vakanssikeskuksiin perustuvat spinkubitit on yhdistetty fotonisiin integroituihin piireihin.

Suprajohtava piiri voi ratkaista CMOSin teho-ongelman

Belgialainen tutkimuslaitos Imec vie suprajohtavia piirejä kohti teollista valmistusta. Uudessa NbTiN-prosessissa johdot on kutistettu 30 nanometriin ja Josephson-liitoksia voidaan pakata miljoonia neliösentille. Tekniikasta haetaan huomattavasti CMOSia energiatehokkaampaa ratkaisua tulevien AI- ja HPC-järjestelmien laskentaan.

AI-agentit tulevat FPGA-kehitykseen

Tänään Tukholmassa järjestettävä FPGAworld osoittaa, kuinka tekoäly muuttaa FPGA-alaa kahdesta suunnasta. FPGA-piirit saavat kasvavan roolin fyysisessä tekoälyssä ja robotiikassa, mutta samalla AI-agentit ovat tulossa osaksi itse FPGA-suunnittelun ja verifioinnin työkaluja.

Sep # puffbox mobox till tme native
37  #  mobox för square
2026  # mobox för megabox
Sep  # puffbox mobox till square
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Suojattu flash suojaa kaikki nettiin liitetyt laitteet

ETN - Technical articleSuojattu flash-muisti tarjoaa verkkoon liitetyille laitteille ja järjestelmille laitteistopohjaisen suojauskerroksen ja täyttää NIST SP800-193 -ohjeistuksen mukaiset häiriönsietovaatimukset. Muistipiireihin erikoistuneen Winbondin kehittämä suojattu flash-piiri on myös suoraan korvaava ja täysin yhteensopiva tavanomaisten NOR-flash-piirien kanssa.

Lue lisää...

OPINION

Googlen jätti-investointi: aika on kypsä uudelle ydinvoimalle

Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • Docomo otti Nokian tukiaseman Open RAN -käyttöön
  • Donut Lab sai haastajan: 381 Wh/kg:n kiinteä akku jo massatuotannossa
  • Satelliittituotanto pakotti Reorbitin uusimaan toiminnanohjauksensa
  • Taipuuko iPhone paremmin?
  • Analog Devices ostaa tekoälyosaamista 1,35 miljardilla dollarilla

NEW PRODUCTS

  • ST vähentää komponentteja kilowattiluokan teholähteistä
  • 80 wattia irti tulitikkuaskin kokoisesta teholähteestä
  • Uusi piiri tasapainottaa litiumkennot nopeammin
  • Mediatekin uusin tuo kielimallit kodinkoneisiin
  • Bluetooth haastaa UWB:n etäisyysmittauksessa
 
 

Section Tapet