Koodaripulasta on puhuttu jo vuosikausia, mutta kun ajatellaan koko it-kenttää, ongelma kasvaa vieläkin suuremmaksi. Digitalisaation ratkaisuja hakevat yritykset tarvitsevat kasvavassa määrin kumppaneita. – Jos me emme pysty ratkaisemaan osaajavajetta, yritykset vievät työnsä sinne, missä osaajia on, varoittaa intialaisen Wipron Pohjoismaiden toimintoja johtava Carl-Henrik Hallström.
Osaajien puute on ongelma, jonka yritykset ratkaisevat omalla tavallaan. – Välttämättä se ratkaisu ei tapahdu täällä. Datalla ei ole kotimaata eikä se tunne rajoja, Hallström muistuttaa.
Kyse on koko Pohjoismaita koskevasta ongelmasta. – Täällä on vain 20-25 miljoonaa ihmistä, mutta silti monia globaaleja yrityksiä, Hallström muistuttaa.
Osaajapulan ratkaisuun ei ole mitään yhtä patenttikeinoa, vaan käytännössä vaaditaan laajaa valikoimaa keinoja. Koulujärjestelmän ja yritysten täytyy tehdä yhteistyötä. Yritysten pitää keksiä luovia keinoja ja esimerkiksi käynnistää uudelleen vanhat mentorointiohjelmat. Muuten ei pystytä tuottamaan 11000-12000 uutta asiantuntijaa seuraavan 10 vuoden aikana. Siis yli tuhat uutta osaajaa joka vuosi entisten koulutettavien lisäksi!
Suomeen syntyy vuosittain satoja startuppeja, jotka tarvitsevat koodaajia ja it-asiantuntijoita. Lisätarve tulee perinteisistä teollisuusyrityksistä, jotka ovat painimassa oman transformaatioprojektinsa eli digitaalisaatioon siirtymisen parissa. Hällströmin mukaan tämä koskee vanhoja, globaalisti toimivia yrityksiä, kuten UPM, Stora-Enso, Valmet ja Metso.
- Näillä kaikilla digitalisaatio ja ohjelmistot tulevat yhä suuremmaksi osaksi liiketoimintaa. Näissä yrityksissä kehitys pitää joko ulkoistaa tai löytää mukaan luotettava kumppani, Hallström sanoo.
Hyvä apu tässä ovat uudet työkalut, kuten esimerkiksi Wipron Topcoder, jonka avulla 1,5 miljoonaa freelancer-kehittäjää pääsee kilvoittelemaan IT-ongelmien ratkaisuiden kanssa. - Alustan avulla erilaiset haasteet avataan globaalisti ideointikilpailuihin ja parhaat palkitaan. Tämä on saavuttanut huikean suosion sekä yritysten että kehittäjien keskuudessa.
Wipro on halunnut laajentaa osaamistaan, jotta sen luotettavuus kumppanina kasvaisi. Tästä esimerkkinä on 5G/6G-tutkimuslaboratorio, jonka yritys perusti yhdessä Oulun yliopiston kanssa viime marraskuussa. Sen merkitys tulee Hallströmin mukaan olemaan valtaisia. - 4G oli vallankumous kuluttajille, mutta 5G tulee olemaan vallankumous teollisuudelle.
Wipro on toki menestynyt Pohjoismaissa hienosti. Vuonna 2013 sillä oli Pohjoismaissa 150 henkilöä, nyt jo lähes viisisataa. Monet Wipron asiantuntijoista työskentelevät asiakkaiden tiloissa projektiensa parissa.
Hallströmin vastuulla on Wipron toiminnan kasvattaminen koko Pohjoismaissa, eivätkä maat ole toistensa kopioita. Ei silloinkaan, jos halutaan rekrytoida osaajia muualta tänne. Ruotsissa ei esimerkiksi tarvitse osata kieltä kansalaisuuden saamiseksi, joten maahan sitoutuminen on ehkä helpompaa kuin meillä.
- Minun tehtäväni on tehdä Suomesta houkutteleva ulkomaisille osaajille. Samaan aikaan me tarvitsemme enemmän paikallisia osaajia niin Suomessa kuin Ruotsissa, Hallström sanoo.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
