Vuonna 2024 maailmassa myydään 299 miljoonaa suurta televisiota. Suurin mullistus markkinoilla on se, että 69 prosenttia noista telkkareista valmistetaan Kiinassa. Idän elektroniikkajätti valtaa televisiomarkkinat säälimättömästi, ennustaa tutkimuslaitos Yole Developpement.
”Kiina-ilmiö” ei ole mitään uutta. Aiemmin sama on tehty tietokoneissa ja viimeksi älypuhelimissa, joissa kiinalaisvalmistajien hallussa on selvästi yli puolet markkinoista Samsungin ja Applen takana.
Kiina on iskenyt erityisesti korealaisiin Samsungin Displayn ja LG Displayn LCD-tuotantoon. Se kääntyi viime vuosina pahasti tappiolliseksi, eikä LG:n ja Samsungin alkuvuoden ilmoitus luopua LCD-televisiotuotannosta yllättänyt enää ketään. Kiinalaiset ovat saavuttamassa tai jo saavuttaneet korealaisten teknologisen etumatkan ja nyt ne lisäävät tuotantokapasiteettiaan hurjasti välittämättä markkinasta tai kysynnän kehityksestä.
Vuonna 2019 ylitarjonta laski televisioiden hinnat kaikkien aikojen alhaisimmalle tasolle. Useimpien valmistajien kohdalla tämä tarkoittaa miinusmerkkistä katetta: televisioiden valmistus maksaa enemmän kuin millä hinnalla niitä kuluttajille myydään. Yolen mukaan tämä näkyy kiinalaisten BOE:n ja CSOT:n kovassa hintakilpailussa. Taloudellisen tukensa ansiosta ne savustavat muita markkinoilta.
Nyt käynnissä on kilpajuoksu tulevaisuuden televisiotekniikoiden paremmuudesta. Tässä kisassa korealaiset ovat yhä mukana. Tarjolla on useita ehdokkaita kuten LCD + QDCF, miniLED, WOLED, RGB OLED, microLED, QNED, EL-QD, ja muita. LG Display vetä ä Yolen mukaan kehitystä omalla WOLED-tekniikallaa, Samsung panostaa QD-OLEDiin. Molemmat investoivat miljardeja saadakseen uuden polven paneelien tuotannon kannattavaksi.
Kiinalaiset BOE ja CSOT näyttävät hyppäävän suoraan tätäkin edistyneempiin tekniikoihin, kuten esimerkiksi OLED-paneelin painamiseen mustesuihkutekniikalla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
