Vuonna 2024 maailmassa myydään 299 miljoonaa suurta televisiota. Suurin mullistus markkinoilla on se, että 69 prosenttia noista telkkareista valmistetaan Kiinassa. Idän elektroniikkajätti valtaa televisiomarkkinat säälimättömästi, ennustaa tutkimuslaitos Yole Developpement.
”Kiina-ilmiö” ei ole mitään uutta. Aiemmin sama on tehty tietokoneissa ja viimeksi älypuhelimissa, joissa kiinalaisvalmistajien hallussa on selvästi yli puolet markkinoista Samsungin ja Applen takana.
Kiina on iskenyt erityisesti korealaisiin Samsungin Displayn ja LG Displayn LCD-tuotantoon. Se kääntyi viime vuosina pahasti tappiolliseksi, eikä LG:n ja Samsungin alkuvuoden ilmoitus luopua LCD-televisiotuotannosta yllättänyt enää ketään. Kiinalaiset ovat saavuttamassa tai jo saavuttaneet korealaisten teknologisen etumatkan ja nyt ne lisäävät tuotantokapasiteettiaan hurjasti välittämättä markkinasta tai kysynnän kehityksestä.
Vuonna 2019 ylitarjonta laski televisioiden hinnat kaikkien aikojen alhaisimmalle tasolle. Useimpien valmistajien kohdalla tämä tarkoittaa miinusmerkkistä katetta: televisioiden valmistus maksaa enemmän kuin millä hinnalla niitä kuluttajille myydään. Yolen mukaan tämä näkyy kiinalaisten BOE:n ja CSOT:n kovassa hintakilpailussa. Taloudellisen tukensa ansiosta ne savustavat muita markkinoilta.
Nyt käynnissä on kilpajuoksu tulevaisuuden televisiotekniikoiden paremmuudesta. Tässä kisassa korealaiset ovat yhä mukana. Tarjolla on useita ehdokkaita kuten LCD + QDCF, miniLED, WOLED, RGB OLED, microLED, QNED, EL-QD, ja muita. LG Display vetä ä Yolen mukaan kehitystä omalla WOLED-tekniikallaa, Samsung panostaa QD-OLEDiin. Molemmat investoivat miljardeja saadakseen uuden polven paneelien tuotannon kannattavaksi.
Kiinalaiset BOE ja CSOT näyttävät hyppäävän suoraan tätäkin edistyneempiin tekniikoihin, kuten esimerkiksi OLED-paneelin painamiseen mustesuihkutekniikalla.
– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.
Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.
Emerson laajentaa NI PXI-mittalaitevalikoimaa uusilla, aiempaa edullisemmilla moduuleilla. Samalla yhä useammat mittausjärjestelmät pääsevät hyödyntämään Nigel-tekoälyavustajaa, joka nopeuttaa automatisoitujen testien kehittämistä ja vianetsintää.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.