Pietarilaisen ITMO-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet maailman pienimmän huoneenlämmössä toimivan puolijohdelaserin. Laser on 310 nanometrin kokoinen nanopartikkeli, joka pystyy säteilemään vihreää valoa. 310 nanometriä tarkoittaa, että yhdelle millimetrille sopii niitä peräti 3000 kappaletta. Tutkimus on julkaistu ACS Nano tiedelehdessä.
Laserin tuottaman valon teho ei tietenkään ole järin suuri, mutta sen voi nähdä standardilla mikroskoopilla. Tutkijat halusivat tuottaa nimenomaan vihreää valoa säteilevän laserin, koska tutkimuksessa vihreä valo on todettu hankalaksi nanolaserien kehityksessä. Kun vihreitä lasereita on yritetty kutistaa, suurin osa valoenergiasta muuttuu parasiittiseksi lämmöksi, joka tuhoaa laserin.
Näiden ongelmien ratkaisemiseksi ryhmä fyysikkoja ja kemistejä ITMO-yliopistosta sekä Australian kansallisesta yliopistosta, göteborgilaisesta Chalmersin teknillisestä yliopistosta ja Teksasin yliopistosta päätti välttää aiempia metalliin pohjautuvia dielektrisiä suunnitteluja ja kehittää täysin uuden konseptin. Siinä materiaaliksi valikoitui halogenidiperovskiitti, jolla on lupaavia valoa säteileviä ominaisuuksia johtuen näkyvän kaistan luminesenssin eli loistamisen korkeasta kvanttitehokkuudesta.
Tutkijoiden mukaan perovskiitti antoi heille myös mahdollisuuden kehittää nanolaserille ihanteellinen rakenne.
Perinteinen laser koostuu kahdesta avainelimestä - aktiivisesta väliaineesta, jonka avulla se voi tuottaa koherenttia stimuloitua säteilyä, ja optisesta resonaattorista, joka auttaa rajoittamaan sähkömagneettista energiaa sisällä pitkän aikaa. Perovskiitti tarjoaa nämä molemmat yhdessä: tietynmuotoiset nanohiukkaset voivat toimia sekä aktiivisena väliaineena että tehokkaana resonaattorina.
Sopivankokoisen ja -muotoisen kiteen valmistaminen on ensimmäinen askel, mutta se ei vielä tee laseria. Jotta kide hohtaisi valoa, siihen pitää pumpata energiaa, jotta emissio käynnistyy. Tähän IMTO-tutkijat käyttivät femtosekuntilaseria.
Yksi perovskiittinanolaserin etu on se, ettei nanohiukkasiin tarvitse kohdistaa ulkoista painetta tai erittäin matalaa lämpötilaa, jotta ne toimisivat laserina. Kaikki tutkimuksessa kuvatut vaikutukset tuotettiin normaalissa ilmanpaineessa ja huoneenlämpötilassa. Tämä tekee tekniikasta houkuttelevan asiantuntijoille, jotka keskittyvät optisten sirujen, anturien ja muiden optisten laitteiden kehittämiseen.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
