Apple esitteli eilen ensimmäisen oman, Arm-arkkitehtuuriin perustuvan PC-prosessorinsa. M1 merkitsee Applelle isoa hyppäystä ja riskiä, erityisesti ohjelmistopuolella. Yhtiö esitteli eilen ratkaisunsa, jota voidaan pitää eleganttina.
Iso riski siirtymisessä omaan M1-prosessoriin liittyy siihen, etteivät Intel-prosessoreille kehitetyt x86-pohjaiset sovellukset toimi suoraan uusilla Mac-tietokoneilla. Maccien kannalta kyse on kuitenkin lopulta raudan ja softan yhteistyöstä. MacOS:sta on tulossa uusi Big Sur -versio, joka on suunniteltu M1-prosessorille. Käyttöjärjestelmä tulee jakoon huomenna torstaina.
Applen mukaan M1-prosessorin ja Big Surin yhdistelmä takaa sen, että Mac-tietokone herää valmiustilasta yhtä nopeasti kuin älypuhelin. Myös sovellukset käynnistyvät välittömästi ja koko käyttöliittymä pyörii sujuvasti. Applen mukaan tämä perustuu pitkälti M1:n UMA-arkkitehtuuriin. Kun samaa dataformaattia videondekoodauksessa, tai näytön ohjaamisessa, aikaa ei kulu datan kopiointiin tai käännökseen.
Käyttöliittymän sujuvuus on kuitenkin odotettua. Applella itsellään on universaalit sovellukset, joita ajetaan natiivisti sekä M1- että Intel-prosessoreilla. Isompi kysymys liittyy sovelluksiin, joita kolmannet osapuolet tekevät.
Applen mukaan tämä siirtymä on jo lähtenyt liikkeelle. Esimerkiksi Adobe tuo sovelluksistaan tällaiset universaaliversiot. Ensimmäisenä päivittyy Lightroom jo joulukuussa, ja Photoshop on luvassa ensi vuoden alussa.
Jos sovelluksesta ei ole natiiviversiota, M1 ajaa niitä Rosetta 2 -käännöksellä. Tämä on Applen eräänlainen emulointialusta. Yhtiön mukaan jotkut sovellukset toimivat Rosetta 2:n päällä paremmin kuin natiivisti Intelin prosessorilla.
Iso muutos aiempaan on sekin, että M1n ja Big Surin myötä voidaan M1-pohjaisissa maceissa ensimmäistä kertaa ajaa suoraan iPhoneista ja iPadeista tuttuja sovelluksia. Tämä on erittäin merkittävä askel Applen eri alustojen integtointia.
Uudet macit herättävät tietysti kysymyksen siitä, milloin kannattaa uuden polven kone hankkia. Moni varmaan ostaa heti ensimmäisen polven M1macceja, mutta voi olla järkevää myös antaa sovelluskehittäjille aikaa siirtyä Arm-arkkitehturuuin.
Ensimmäisen polven M1-piirillä on myös rajoituksensa. Se ei tue ulkoista grafiikkakorttia, eikä yli 16 gigatavun keskusmuistia. Valtaosalle käyttäjiä tämä ei ole rajoitus ensinkään.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
