Apple esitteli eilen ensimmäisen oman, Arm-arkkitehtuuriin perustuvan PC-prosessorinsa. M1 merkitsee Applelle isoa hyppäystä ja riskiä, erityisesti ohjelmistopuolella. Yhtiö esitteli eilen ratkaisunsa, jota voidaan pitää eleganttina.
Iso riski siirtymisessä omaan M1-prosessoriin liittyy siihen, etteivät Intel-prosessoreille kehitetyt x86-pohjaiset sovellukset toimi suoraan uusilla Mac-tietokoneilla. Maccien kannalta kyse on kuitenkin lopulta raudan ja softan yhteistyöstä. MacOS:sta on tulossa uusi Big Sur -versio, joka on suunniteltu M1-prosessorille. Käyttöjärjestelmä tulee jakoon huomenna torstaina.
Applen mukaan M1-prosessorin ja Big Surin yhdistelmä takaa sen, että Mac-tietokone herää valmiustilasta yhtä nopeasti kuin älypuhelin. Myös sovellukset käynnistyvät välittömästi ja koko käyttöliittymä pyörii sujuvasti. Applen mukaan tämä perustuu pitkälti M1:n UMA-arkkitehtuuriin. Kun samaa dataformaattia videondekoodauksessa, tai näytön ohjaamisessa, aikaa ei kulu datan kopiointiin tai käännökseen.
Käyttöliittymän sujuvuus on kuitenkin odotettua. Applella itsellään on universaalit sovellukset, joita ajetaan natiivisti sekä M1- että Intel-prosessoreilla. Isompi kysymys liittyy sovelluksiin, joita kolmannet osapuolet tekevät.
Applen mukaan tämä siirtymä on jo lähtenyt liikkeelle. Esimerkiksi Adobe tuo sovelluksistaan tällaiset universaaliversiot. Ensimmäisenä päivittyy Lightroom jo joulukuussa, ja Photoshop on luvassa ensi vuoden alussa.
Jos sovelluksesta ei ole natiiviversiota, M1 ajaa niitä Rosetta 2 -käännöksellä. Tämä on Applen eräänlainen emulointialusta. Yhtiön mukaan jotkut sovellukset toimivat Rosetta 2:n päällä paremmin kuin natiivisti Intelin prosessorilla.
Iso muutos aiempaan on sekin, että M1n ja Big Surin myötä voidaan M1-pohjaisissa maceissa ensimmäistä kertaa ajaa suoraan iPhoneista ja iPadeista tuttuja sovelluksia. Tämä on erittäin merkittävä askel Applen eri alustojen integtointia.
Uudet macit herättävät tietysti kysymyksen siitä, milloin kannattaa uuden polven kone hankkia. Moni varmaan ostaa heti ensimmäisen polven M1macceja, mutta voi olla järkevää myös antaa sovelluskehittäjille aikaa siirtyä Arm-arkkitehturuuin.
Ensimmäisen polven M1-piirillä on myös rajoituksensa. Se ei tue ulkoista grafiikkakorttia, eikä yli 16 gigatavun keskusmuistia. Valtaosalle käyttäjiä tämä ei ole rajoitus ensinkään.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
