Open RAN on 5G-verkkojen arkkitehtuuri, jossa radio- ja kantataajuusosat erotetaan toisistaan rakenteeksi, jossa radio-, keskus- ja jakeluyksiköt voidaan liittää toisiinsa avointen liitäntöjen välityksellä. Hienon konseptin suosio kasvaa nyt nopeasti, mutta samalla siitä ollaan tekemässä politiikanteon välinettä.
Tämä käy selvimmin ilmi Yhdysvaltojen hallinnon 750 miljoonan dollarin tukipaketista O-RAN-ratkaisujen kehittämiseen. Laiksi laaditun säännöstön ensisijainen tarkoitus on pitää Huawei poissa Yhdysvaltain 5G-markkinoilta.
Toinen tavoite uudessa tietoliikennelaissa (”Utilizing Strategic Allied Telecommunications Act of 2020”) on suosia amerikkalaisia yrityksiä kehittämään omia 5G-ratkaisuja ja näin pysymään mukana teknologisessa kisassa, jossa kiinalaiset (Huawei) ja eurooppalaiset (Nokia ja Ericsson) ovat pidemmällä.
USA:sa on muodostettu erillinen Open RAN Policy Coalition -ryhmä, joka lobbaa O-RANin autuutta eri toimijoille valtioita myöten. Ryhmässä ei ole mukana yhtään kiinalaista jäsentä, vaikka kiinalaisyritykset ovat jäseninä O-RAN-standardeista vastaavassa Open RAN Alliancessa.
Näyttää siltä, että amerikkalaiset eivät halua täyttää Huawein kokoista aukkoa 5G-markkinoilla pohjoismaisella raudalla, vaan suosivat omia kansallisia etujaan. Tämä voidaan nähdä protektionismiksi. Se ei koskaan johda edullisempiin hintoihin tai parempaan tehokkuuteen. Sen sijaan protektionismi uhkaa aidosti globaalin standardin muodostumista.
Kolmesta suuresta tukiasemavalmistajasta Nokia on rummuttanut eniten O-RANin puolesta. Yhtiö myös mielellään viittaa japanilaiseen operaattoritulokkaaseen eli Rakuteniin omana O-RAN-referenssinä. 5G-verkossa Rakuten luottaa kuitenkin enemmän japanilaisen NEC:n radioihin ja amerikkalaisen Altiostarin ohjelmistoihin.
Altiostar on tyyppiesimerkki yrityksestä, jonka toimintaa USA:n hallinnon uusi tietoliikennelaki yrittää tukea. Samalla listalla on muitakin isoja jenkkiyrityksiä, kuten AT&T, Juniper, Verizon, Cisco ja VMware. Näillä on valtavat resurssit kehittää ratkaisuja, joilla virtualisoitu 5G-verkko saadaan toimimaan pilvessä.
Nokian ja Ericssonin kannalta kysymys kuuluu, jääkö niiden rooliksi antennien toimittaminen uusiin avoimiin, virtualisoituihin verkkoihin. Ja kun muutkin alkavat osata antennien kehityksen, jääkö enää mitään?
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
