Norjalaiset tuottavat eniten SER-jätettä kotitaloutta kohti, peräti 57 kiloa vuodessa. Globaalien elektroniikkajätetilastojen mukaan kovin paljon kehuttavaa ei ole meissä suomalaisissakaan. Jokaisesta taloudesta kertyy joka vuosi 41,6 kiloa elektroniikkajätettä.
Joulun lähestyessä – ja tiettävästi korona aiheuttaa ainakin joulun verkkomyyntiin ennätysryntäyksen – kierrätystä kannattaa miettiä hieman tarkemmin. Elektroniikka on yleensä joululahjalistan kärjessä, mutta uudet älypuhelimet, televisiot ja tietokoneet tekevät usein vanhoista laitteista SER-romua.
Viime vuonna maailmassa syntyi 53,6 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä YK:n tilastojen mukaan. Tämä vastaa 350 risteilyaluksen painoa. Euroopan SER-saastuttajista tilaston keräsi elektroniikkajätteenkin kierrätykseen erikoistunut englantilainen Clearitwaste.co.uk.
Clearitwaste.co.uk havaitsi, että norjalaiset ovat Euroopan suurimpia syyllisiä sähköjätteen suhteen, sillä keskimääräinen kotitaloutta kohden tuotettu määrä on 57 kiloa vuodessa. Se on sama paino kuin kuudella pienyritystulostimella.
Iso-Britannia on listan toisella sijalla 55 kilon SER-jätemäärällä. Kun maassa on 27,8 miljoonaa kotitaloutta, jätettä kertyy vuodessa 1 529 000 000 kiloa. Tämä vastaa lähes 1,2 miljoonan henkilöauton painoa.
Euroopan listalla viidentenätoista on Suomi. Suomalaiset tuottavat 41,6 kiloa sähköistä jätettä kotitaloutta kohti. Tämä vastaa 15 tietokonenäytön painoa kierrätettävää SER-romua.
Suomessa on 2 734 219 miljoonaa kotitaloutta, joten kotitalouksien elektroniikkajäte painaa yhteensä 113 743 510 kiloa. Tämän verran painaa esimerkiksi kuusi sukellusvenettä.
Clearitwaste.co.uk kysyi 1318 suomalaiselta näiden SER-jätenäkemyksistä. Peräti 27 prosenttia suomalaisista ei tiedä mitä SER-jäte on. 81 prosenttia suomalaisista katsoo, että valtion tai ympäristöviranomaisten on valistettava kansalaisia paremmin siitä, mikä sähköinen jäte on ja miten se voi vaikuttaa haitallisesti ympäristöön.
Vain 39 prosenttia suomalaisista osaa hävittää vanhat ja käytöstä poistuneet elektroniset laitteet oikein.
Data on peräisin englantilaiselta Clearitwastelta. Lisätietoja täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
