DNA on listannut keskivertokäyttäjien mobiilidatamääriä eri paikkakunnilla. Rovaniemi erottuu vertailussa selvästi, sillä rovaniemeläiset käyttävät mobiilidataa selvästi enemmän kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvat.
Rovaniemellä keskiverto DNA:n asiakas kulutti heinä–elokuussa yhteensä 62,6 gigatavua mobiilidataa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin 25 suurimman kaupungin vertailun hännille sijoittuneessa Salossa. Rovaniemellä keskivertoasiakkaan datamäärä on huomattavasti korkeampi kuin vertailussa kakkospaikalle sijoittuneella Vantaalla (50,8 Gt) tai kolmannelta sijalta löytyvässä Kokkolassa (50,6 Gt).
Pääkaupunkiseudulla Vantaa on DNA:n mobiilidatankäytön määrässä selvästi edellä Helsinkiä (46,1 Gt) ja Espoota (46,4 Gt). DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen arvioi, että yksi selittävä tekijä rovaniemeläisten kovalle datankäytölle on kaupungin alhainen väestötiheys.
- Rovaniemi on pinta-alallisesti valtava kaupunki, jonka alueella asuu vain noin 8 henkeä neliökilometriä kohden. Isommista kaupungeista siellä on selkeästi pienin väestötiheys. Harvaan asutuilla alueilla on matalampi kiinteän laajakaistan saatavuus ja sen myötä myös datankäyttö puhelimen kautta on yleisempää, Väisänen sanoo.
Suomen 25 suurimmasta kaupungista vähiten DNA:n kännykkäkohtaista mobiilidataa käytettiin Salossa (38,6 Gt), Lahdessa (39,8 Gt) ja Lohjalla (40,3 Gt) heinä–elokuun tilaston perusteella.
Rovaniemi pitää kärkipaikkaa siirretyn datan liittymäkohtaisessa määrässä niin videosisältöjen kuin myös sosiaalisen median kuluttamisessa. Suhteellisesti sosiaalisen median käyttö on kuitenkin suosituinta Jyväskylässä, jossa peräti 13,2 prosenttia DNA:n keskivertoasiakkaan käyttämästä kokonaisdatamäärästä koostuu some-kanavista.
Videoiden katselemiseen dataa käytetään suhteellisesti eniten Espoossa (47,9 %) ja Vantaalla (47,6 %), kun taas muissa Suomen suurkaupungeissa näistä lukemista jäädään selvästi. Esimerkiksi Helsingissä vain 43,7 %, Tampereella 43 % ja Turussa 43,8 % DNA:n keskivertoasiakkaan kuluttamasta kokonaisdatasta menee videoon.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
