JAMK järjestää CyberSec4Europe -hankkeeseen liittyvän Flagship 1 -kyberturvallisuusharjoituksen 12-13.1.2021. Täysin etänä järjestettyä harjoitusta pidettiin onnistuneena ja se sai hyvää palautetta.
JAMK:n IT-instituutissa projektipäällikkönä toimiva Jani Päijäsen mukaan harjoitusympäristön realistisuutta, sen laajuutta ja käytössä olevia digitaalisten jälkien analysointityökaluja kehuttiin. Oppiminen tapahtui ryhmässä, mikä kasvatti myös yksilöoppimista.
- Ennakko-odotukset täytettiin ja verkkototeutus toimi hyvin. Harjoittelutapaa pidettiin myös hauskana ja myöhemmin järjestettävää Flagship2 –harjoitusta odotetaan jo innolla, kertoo Päijänen.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kyberturvallisuuden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus JYVSECTEC:lla on jo pitkä historia kyberharjoitusten järjestämisestä. Realistisessa ympäristössä harjoitellaan muutakin kuin teknisiä yksilötaitoja.
Harjoitukseen liittyi 36 toisilleen tuntematonta yritysten ja organisaatioiden edustajaa viidestätoista Euroopan eri maasta. Poikkeuksellista harjoituksessa oli se, että osallistujat tulivat harjoitukseen erilaisin taustoin ja lähtötasoin. Kyberturvallisuusharjoitukset ovat yleensä tarkemmin rajattuja ja kohdennettuja.
- Verkkototeutuksessa pääsimme koestamaan uudenlaista liityntätapaa. Vaikka osallistujat eivät olleet fyysisesti paikan päällä, pystyivät he työskentelemään samassa ympäristössä osallistujille ennakkoon jaettujen virtuaalikoneiden avulla, kertoo Päijänen.
Harjoitukseen osallistujat jaettiin tiimeihin. Tiimiläisille oli määritelty ennalta roolit osallistujien oman kiinnostuksen ja taustaosaamisen mukaan. Tiimeissä oli mukana mm. kyberturvallisuusasiantuntija, tietojärjestelmäasiantuntija, viestintäpäällikkö sekä johtaja.
Tiimit lähtivät selvittämään tietomurtoa teknisistä näkökulmista; mihin hyökkääjä oli organisaatiossa iskenyt ja mitkä olivat hyökkäyksen seuraukset? Harjoituksessa ohjattiin myös selvittämään hyökkäysten digitaalisia jalanjälkiä.
- Saatetaan esimerkiksi selvittää, mistä osoitteesta hyökkäys on lähtenyt. Mutta tiedetäänkö, kuka loppujen lopuksi hyökkäsi? Tietokone, jonne digitaaliset jäljet johtavat, voi olla kaapattu. Vaikka järjestelmät ja yritystason harjoitusympäristö toimivat hyvin, voi silti olla vaikeaa selvittää mitä oli tapahtunut. Yhteiskunnan suoma turvallisuus ei toteudu verkkomaailmassa, kertoo Päijänen.
- Tämänkaltaiset harjoitukset herättelevät huomaamaan, että yritysten prosessien ja vastuiden on oltava valmiiksi mietittynä kyberhyökkäyksen kaltaisten kriisitilanteiden varalle, Päijänen korostaa.
Harjoituksen lähtötilanne animaatiovideoineen on katsottavissa osoitteessa https://cs4e.pages.labranet.jamk.fi/ooc/20-Background/
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
