Huaweita ollaan työntämässä pois aika monen maan 5G-verkoista, kuten länsinaapurissamme. Saksalaisen IPlyticsin tilastojen mukaan yhtiö kuitenkin johtaa 5G-patentointitilastoa. Analyysi vertaa kaikkia ETSI-patentteja 3GPP:ssä määriteltyihin standardeihin.
5G-standardien tekniikkaa on kehitetty vuosien ajan lukemattomilla patenteilla. Kun verrataan 5Gpatenttiperheiden määrä, Huawein osuus on 15,39 prosenttia. Qualcomm on listan kakkonen, sillä San Diegossa on haettu 11,24 prosenttia 5G-standardien patenttiperheistä.
Seuraavaksi listalla ovat varsin tasapäin ZTE, Saung ja Nokia. Nokian patenttiperheet muodostavat 9,01 prosenttia ETSI:n patenttiperheistä. Kuudentena on LG Electronics (7,01 prosenttia) ja seitsemäntenä Ericsson, jonka osuus 5G-patenttiperheistä on 4,35 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että 5G-tekniikkaa käyttävät yritykset joutuvat maksamaan rojalteja Huaweille, vaikka sen laitteita ei käytettäisikään operaattorin verkossa.
Luvut vaihtelevat hieman sen mukaan, listataanko patentteja USPTO:ssa tai EPO:ssa, mutta yleiskuva pysyy samana. Huawei on listan kärjessä käytännössä kaikissa eri listauksissa.
Nokia nousee listan kärkeen, kun otetaan huomioon vain Euroopan ja Yhdysvaltain patenttiviranomaisille (EPO/USPTO) jätetyt 5G-patenttihakemukset.
Kun listataan yritysten teknisiä ehdotuksia 5G-standardeihin, nousevat Huawei, Ericsson ja Nokia selvästi merkittävimmiksi 5G-tekniikan kehittäjiksi. Niiden tutkijoilta tulee peräti 55 prosenttia kaikista 5G-kontribuutioista.
Sitä voi tietenkin kysyä, miksi Huawein kehittämät 5G-patentit, jotka muodostavat merkittävän osan standardeista ja myös ns. essentiaalipatenteista, eivät muodosta minkäänlaista tietoturvariskiä. Tällaista keskustelua ei käytännössä ole edes olemassa.
Raportin voi ladata täältä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
