Euroopan junarataverkkoa ollaan digitalisoimassa. Uusiksi on menossa esimerkiksi ERTMS-kulunvalvontajärjestelmä. Hankkeessa on mukana suomalainen Proxion, joka kehittää liikkuvaa älykästä 5G-laboratoriota, joka mittaa rautateiden 4G- ja 5G-verkkoja ja varmistaa tulevaisuuden rautateiden toimivuuden.
Euroopan koko rautatieverkostossa toteutetaan tällä vuosikymmenellä digiloikka, joka kattaa 30 vuoden teknologisen kehityksen. Suomessa tullaan ottamaan muun Euroopan tavoin käyttöön FRMCS-teknologia (Future Railway Mobile Communication System), joka tulee olemaan osa käyttöönotettavaa modernia ERTMS 2 (European Railway Traffic Management System) -kulunvalvontajärjestelmää.
Ennen käyttöä järjestelmää on kuitenkin tärkeää tutkia ja testata. Tässä avuksi tulee Proxionin työn alla oleva liikkuva 5G-laboratoriota. Testaushankkeeseen kaivataan mukaan erityisesti anturitekniikan osaamista, sanoo Proxionin liiketoimintajohtaja Toni Jukuri.
- Tavoitteemme on yhdessä verkostomme kanssa rakentaa Suomen ERTMS-verkko niin älykkääksi, että kysyntää syntyy globaalisti.
Mukana kehittämishankkeessa ovat myös Aalto-yliopisto ja Tampereen ja Oulun yliopistot. Jukurin mukaan radioverkko- ja paikannusteknologian ja kyberturvallisuuden huippuosaamista yhdistävän hankkeen liiketoimintamahdollisuudet ovat mittavat.
Professori Ari Pouttu Oulun yliopiston Center for Wireless Communicationista (CWC) on Jukurin kanssa samaa mieltä. Koko Euroopan rataverkoston digitalisaatio tulee vääjäämättä tapahtumaan seuraavien vuosien aikana. Suomalaisilla on osaamisensa puolesta kehitykselle paljon annettavaa.
- Langattomuus tuo väistämättä murroksia myös eri liiketoiminta-alueisiin, joista liikenne on yksi merkittävimmistä. Vaikka kentällä on paljon vanhoja, pitkän linjan toimijoita, on murroksen teknologia niin uutta, että se tarjoaa mahdollisuuden myös tulokkaille, Pouttu sanoo.
Euroopassa tullaan tulevaisuudessa panostamaan enenevissä määrin rautatieinfrastruktuurin laajentamiseen liikkumisen päästöjen vähentämiseksi. Digitaalisuus mahdollistaa saumattoman liikenteen ja kapasiteetin lisäämisen. Eurooppalaisen rautatieliikenteen teknologian yhtenäistäminen tarkoittaa konkreettisesti esimerkiksi sitä, että samalla veturilla voi ajaa koko matkan Espanjasta Saksaan. Veturia ei siis teknologian takia tarvitse vaihtaa maiden rajoilla raideoperaattorin tai kulunvalvontajärjestelmän vaihtuessa.
ERTMS-teknologian myötä rataverkossa liikkuvien junien kulkua voidaan valvoa ajantasaisesti ja tarkasti. Tämä mahdollistaa myös Suomessa kipeästi kaivatun rataverkoston kapasiteetin kasvattamisen.
Tällä hetkellä Proxion kerää toimijoiden lisäksi rahoitusta tutkimus- ja kehityshankkeelle. Konkretiaan on kuitenkin tarkoitus päästä nopeasti, koska kilpajuoksu teknologian kehittämisen herruudesta on jo alkanut.
Kuva: Unsplash
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
