Suomen meriklusterin soveltava tutkimus ja tuotekehitys monipuolistuvat ammattikorkeakoulu Novian merenkulun kampuksella. Aboa Maressa aloittaa uusi älykkään merenkulun tutkimusyksikkö. Hankkeeseen tulee mukaan maailmankuulun saksalaisen Fraunhofer-instituutin merenkulun tutkimusosaamista.
Uuden tutkimusyksikön johtaja Mirva Salokorpi Noviasta on innoissaan uudesta avauksesta suomalaisessa innovaatiokentässä. - Fraunhofer CML on yksi johtavia merenkulun tutkimuskeskuksia Euroopassa ja globaalistikin. Heillä on laajat verkostot, paljon yrityskumppaneita sekä kyky tehdä vahvoja EU-rahoitushakemuksia.
Fraunhofer CML on osa Fraunhofer-säätiötä. Se on Euroopan vahvin soveltavan tutkimuksen organisaatio, jolla on 75 eri teknologia-aloille erikoistunutta instituuttia ja laaja yhteistyöverkosto ympäri maailman.
Uuden yksikön toinen johtaja Hans-Christoph Burmeister Fraunhofer CML:stä kertoo tehneensä hedelmällistä yhteistyötä Novian kanssa vuosien ajan. Hän on vaikuttunut Suomen vahvasta ja innovatiivisesta meriklusterista sekä yritysten halukkuudesta sijoittaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
- Lisäksi Suomen valtio ja viranomaiset suhtautuvat esimerkiksi autonomisen merenkulun kehittämiseen myönteisesti, mikä tekee maasta meille kiinnostavan.
Uusi tutkimusyksikkö keskittyy merenkulun älykkäiden teknologioiden tutkimukseen, tuotekehitykseen ja testaamiseen. Toisena teemana on merenkulun simulaatiot, joista sekä Novialla että Fraunhofer CML:llä on vahvaa osaamista.
- Kehitämme Fraunhoferin kanssa eurooppalaista simulaatiokeskusverkostoa koulutus- ja tutkimuskäyttöön. Hyödynnämme verkostoa tutkimushankkeissa, Salokorpi kertoo.
Yksikön kolmas teema on merenkulun digitaaliset kaksoset. Niillä tarkoitetaan laivan, laivan osan, sataman tai väylän virtuaalista kopiota, jonka avulla voidaan tarkastella esimerkiksi eri järjestelmien toimintaa tai energiankulutusta.
Tutkimusyksikkö tekee yhteistyötä Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Fraunhofer CML:n Burmeister on mielissään siitä, että kaikki alueen korkeakoulut haluavat olla toiminnassa mukana.
- Paikallisella autonomisen merenkulun tutkimus- ja tuotekehitysekosysteemillä on rooli uudessa tutkimusyksikössä, hän sanoo.
Tavoitteena pysyvä tutkimusyksikkö
Uusi tutkimusyksikkö aloittaa viiden vuoden sopimuksella. Burmeisterin mukaan sitten arvioidaan, onko yksikkö onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa soveltavan tutkimuksen kentällä. Hän toivoo, että viiden vuoden päästä yksikössä työskentelisi 10–15 tutkijan tiimi.
Salokorven mukaan viiden vuoden tavoitteita ovat mittavan projektisalkun kerryttäminen, tunnettuus Euroopassa sekä vilkas yhteistyö Suomen meriklusterin yritysten kanssa. Hän toivoo, että yksikkö juurtuisi Turkuun pysyvästi.
- Tälle on selkeä tarve. En usko, että into teknologian kehittämiseen merenkulkualalla laimenee.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
