Suomen meriklusterin soveltava tutkimus ja tuotekehitys monipuolistuvat ammattikorkeakoulu Novian merenkulun kampuksella. Aboa Maressa aloittaa uusi älykkään merenkulun tutkimusyksikkö. Hankkeeseen tulee mukaan maailmankuulun saksalaisen Fraunhofer-instituutin merenkulun tutkimusosaamista.
Uuden tutkimusyksikön johtaja Mirva Salokorpi Noviasta on innoissaan uudesta avauksesta suomalaisessa innovaatiokentässä. - Fraunhofer CML on yksi johtavia merenkulun tutkimuskeskuksia Euroopassa ja globaalistikin. Heillä on laajat verkostot, paljon yrityskumppaneita sekä kyky tehdä vahvoja EU-rahoitushakemuksia.
Fraunhofer CML on osa Fraunhofer-säätiötä. Se on Euroopan vahvin soveltavan tutkimuksen organisaatio, jolla on 75 eri teknologia-aloille erikoistunutta instituuttia ja laaja yhteistyöverkosto ympäri maailman.
Uuden yksikön toinen johtaja Hans-Christoph Burmeister Fraunhofer CML:stä kertoo tehneensä hedelmällistä yhteistyötä Novian kanssa vuosien ajan. Hän on vaikuttunut Suomen vahvasta ja innovatiivisesta meriklusterista sekä yritysten halukkuudesta sijoittaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
- Lisäksi Suomen valtio ja viranomaiset suhtautuvat esimerkiksi autonomisen merenkulun kehittämiseen myönteisesti, mikä tekee maasta meille kiinnostavan.
Uusi tutkimusyksikkö keskittyy merenkulun älykkäiden teknologioiden tutkimukseen, tuotekehitykseen ja testaamiseen. Toisena teemana on merenkulun simulaatiot, joista sekä Novialla että Fraunhofer CML:llä on vahvaa osaamista.
- Kehitämme Fraunhoferin kanssa eurooppalaista simulaatiokeskusverkostoa koulutus- ja tutkimuskäyttöön. Hyödynnämme verkostoa tutkimushankkeissa, Salokorpi kertoo.
Yksikön kolmas teema on merenkulun digitaaliset kaksoset. Niillä tarkoitetaan laivan, laivan osan, sataman tai väylän virtuaalista kopiota, jonka avulla voidaan tarkastella esimerkiksi eri järjestelmien toimintaa tai energiankulutusta.
Tutkimusyksikkö tekee yhteistyötä Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Fraunhofer CML:n Burmeister on mielissään siitä, että kaikki alueen korkeakoulut haluavat olla toiminnassa mukana.
- Paikallisella autonomisen merenkulun tutkimus- ja tuotekehitysekosysteemillä on rooli uudessa tutkimusyksikössä, hän sanoo.
Tavoitteena pysyvä tutkimusyksikkö
Uusi tutkimusyksikkö aloittaa viiden vuoden sopimuksella. Burmeisterin mukaan sitten arvioidaan, onko yksikkö onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa soveltavan tutkimuksen kentällä. Hän toivoo, että viiden vuoden päästä yksikössä työskentelisi 10–15 tutkijan tiimi.
Salokorven mukaan viiden vuoden tavoitteita ovat mittavan projektisalkun kerryttäminen, tunnettuus Euroopassa sekä vilkas yhteistyö Suomen meriklusterin yritysten kanssa. Hän toivoo, että yksikkö juurtuisi Turkuun pysyvästi.
- Tälle on selkeä tarve. En usko, että into teknologian kehittämiseen merenkulkualalla laimenee.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
