Jopa 82 prosenttia it-alan päätöksentekijöistä EMEA-alueella uskoo, että etätöihin siirtyminen työntekijöiden kotoa käsin on heikentänyt yritysverkon turvallisuutta laitteiden internetin kasvamisen myötä. Tämä johtuu siitä, että yritysverkkoihin on tullut mukaan älylaitteita, jotka eivät ole yrityksen omia.
Tähän tulokseen tultiin Vanson Bournen koostamassa Palo Alto Networksin puolivuosittaisessa IoT-turvallisuusraportissa. Raporttia varten kerättiin tietoa maailmanlaajuisesti 1 900 it-alan päätöksentekijältä.
EMEA-alueella tutkimustulokset jakaantuivat laajasti it-päätöksentekijöiden ja laitteiden internetin osalta. Päätöksentekijät ovat aiempaa luottavaisempia IoT-laitteiden näkyvyyteen verkossa (70 % vuonna 2021, 58 % vuonna 2020). Toisaalta 45 prosenttia päätöksentekijöistä koki tilanteen vähemmän turvalliseksi IoT-laitteiden verkottumisen osalta, kun työntekijä työskentelee koti- tai etätoimistolta käsin.
Vastaajista 72 prosenttia on huomannut ei-yrityslähtöisten älylaitteiden määrän kasvun yritysverkossa. Esimerkiksi 28 prosentilla vastaajista oli kokemusta lemmikkieläimiin liittyvien laitteiden liittymisestä yritysverkkoihin. Samaa havaittiin yritykseen liittymättömien kameroiden (31 %) sekä terveys- ja urheilutuotteiden (31 %) liittymisen osalta. Jokainen näistä sisältää tuntemattomia turvallisuusuhkia.
Vain noin viidenneksellä organisaatioista on erinomainen turvallisuusluokitus laitteiden ja verkoston mikrosegmentoinnissa. Noin 24 prosenttia käyttäjistä ei segmentoinut IoT-laitteita omaan verkostoonsa erilleen yritysverkoston ensisijaisista laitteistoista, joissa on yrityksen kannalta kriittiset sovellukset.
Lähes 95 vastaajista ymmärsi IoT-turvallisuuden parantamisen tarpeen verkostossaan ja yli puolet (56 %) vastaajista uskoo, että yrityksen tulee arvioida uudelleen näiden laitteiden käyttöä ja hallintaa.
Palo Alto Networksin EMEA-alueen tietoturvajohtaja Greg Dayn mukaan tutkimus osoittaa, että organisaatioista suurimman osan pitäisi standardoida ja määritellä tarkemmin kotitoimistojen ja yritysverkkojen väliset yhteydet. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun mukana on kotiverkkoon liitettyjä kahvinkeittimiä, lemmikkien ruokinta-automaatteja ja muita vastaavia laitteita.
- Kuluttajalaitteiden liittämisen riskiä osaksi yritysverkostoa ei selvästikään ymmärretä kunnolla. On hyvä, että it-tiimit kokevat havaitsevansa verkkoonsa liitetyt laitteet koko organisaation kattavuudella, mutta tässä pitää varmistaa, että verkko on turvallinen myös IoT-laitteiden osalta. Sokeita pisteitä ei saa jäädä, Greg Day kommentoi.
Tutkimukseen voi tutustua täällä.
Kuva: AdobeStock
Nokia tukee avoimesti Open RAN -verkkotekniikkaa. Kaikki mukana olevat osapuolet eivät kuitenkaan pidä Nokiaa kovin suuressa arvossa. Deutsche Telekomin, Orangen, Telecom Italian, Telefónican ja Vodafonen viime viikolla julkaisema raportti syyttää Nokiaa siitä, että sen kehittävät O-RAN-rajapinnat toimivat vain Nokian omilla laitteilla.
Southamptonin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet nopean ja energiatehokkaan datan laserkirjoitusmenetelmän. Dataa kirjoitetaan piidioksidilasille tiheydellä, joka on yli 10 000 kertaa suurempi kuin Blue-Ray-levyn tallennustekniikka. Yhdelle levylle voitaisiin tekniikalla tallentaa yli 500 teratavua dataa.
Arduino kertoo toimittaneensa rakentelijoille ja kehittäjille jo 10 miljoonaa Uno-korttia. Juhlan kunniaksi yritys esitteli minikokoisen Uno-kortin, jota myydään vain rajoitettu määrä. Jokainen erikoiskortti on numeroitu, joten kyse on keräilijäharvinaisuuksista.
Satelliittipaikannus riittää nykyisellään useimpiin sovelluksiin, mutta esimerkiksi robottiruohonleikkurille se ei riitä. Sveitsiläinen u-blox on esitellyt kaksi uutta korjausdatan vastaanotinta ja laiteohjelmiston päivitystä ZED-F9P-vastaanottimiinsa. Sen jälkeen paikannus tarkentuu senttimetritasolle. Kaksi uutta korjausdatan vastaanotinta ovat NEO-D9S ja NEO-D9C. Edellinen toimii Euroopassa ja Yhdysvalloissa, jälkimmäinen Japanissa.
Mikään aukko ei nykyään jää verkossa kokeilematta. Suurten yritysten verkkopalveluita skannataan useita kertoja päivässä, ja koko internet voidaan skannata 45 minuutissa, kun aikaisemmin siihen on mennyt viikkoja, kirjoittaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa tutkimusaluejohtajana toimiva Ari Alamäki.
Pyrkimys lyhentää vasteaikoja ja pienentää energiankulutusta dataliikenteessä aiheuttaa painetta lisätä laskentatehoa verkossa siellä, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Sulautetut järjestelmät ja palvelintekniikat kannattaa viedä paikan päälle eli mahdollisimman lähelle näitä laskentatehoa vaativia kohteita. Siis verkon reunalle.