Check Point Research kertoo tammikuun haittaohjelmakatsauksessaan, että paljon harmia aiheuttanut salasanavaras Lokibot on palannut listoille. Trickbot on joutunut luovuttamaan ykköspaikkansa Emotetille, ja Apache-palvelinten Log4j jatkaa eniten hyödynnettynä haavoittuvuutena.
Tammikuussa Emotet syrjäytti pitkään listakärjessä pysytelleen Trickbotin. Emotetin esiintyvyys on nyt 6 prosenttia organisaatioista kautta maailman. Log4j aiheuttaa edelleen ongelmia lähes joka toisessa (47,4 prosenttia) organisaatiossa, ja eniten hyökkäyksiä kohdistuu nyt tutkimus- ja koulutusalalle.
Pahamaineinen Emotet-bottiverkko leviää yleisimmin haitallisia linkkejä tai liitteitä sisältävien sähköpostiviestien välityksellä. Trickbot ja Emotet nähdään usein listoilla usein yhtä aikaa, koska Trickbot avaa tietä Emotetille. Suomessa parivaljakko pitää tällä hetkellä hallussaan listasijoja kaksi ja kolme. Emotet palasi haittaohjelmakentälle vain kaksi ja puoli kuukautta sitten.
Dridex putosi tammikuussa kansainväliseltä listalta, ja sen korvasi Lokibot, tunnettu tietovaras, jota kyberkonnat käyttävät sähköpostitunnusten sekä kryptolompakoiden ja FTP-palvelinten salasanojen hankkimiseen.
Apache Log4j Remote Code Execution jatkoi tammikuussa haavoittuvuuksien listaykkösenä, sillä sitä yritettiin hyödyntää 47,4 prosentissa yritysverkoista maailmanlaajuisesti. Seuraavaksi yleisin oli Web Server Exposed Git Repository Information Disclosure, esiintyvyys 45 %. Kolmannella sijalla oli HTTP Headers Remote Code Execution, globaali esiintyvyys 42 %.
Suomen yleisimmät haittaohjelmat tammikuussa 2022
- Netwalker (tunnetaan myös nimellä Mailto) – Päivitetty versio Kokoklock-kiristyshaittaohjelmasta, joka leviää enimmäkseen tietojenkalastelusähköpostien kautta. Esiintyvyys 5,67 %.
- Emotet – Kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen pankkitroijalainen, jota käytetään pääasiassa muiden haittaohjelmien levittämiseen. Väistelee virustutkia ja poistoyrityksiä. Pystyy leviämään myös sähköpostiliitteiden ja -linkkien kautta. Esiintyvyys 4,86 %.
- TrickBot – Windows-alustaan kohdistettu, pääasiassa pankkihuijauksiin tähtäävä haittaohjelma, jota levitetään lähinnä roskapostikampanjoiden tai muiden haittaohjelmaperheiden kautta. Esiintyvyys 1,62 %.
- Glupteba – Vuonna 2011 löydetty takaovi, joka on vähitellen kehittynyt bottiverkoksi. Esiintyvyys 1,62 %.
- Wannacry – Kiristyshaittaohjelma, joka levisi toukokuussa 2017 tapahtuneessa suurimittaisessa verkkohyökkäyksessä. Hyödyntää SMB-protokollaa levitäkseen verkkoyhteydestä toiseen. Esiintyvyys 1,21 %.
- Formbook – Windows-järjestelmän haittaohjelma, joka kerää uhrien tietoja monin eri tavoin. Esiintyvyys 1,21 %.
- Crackonosh – Kryptovaluuttaa louhiva haittaohjelma, jota levitetään muun muassa tunnetuilla piraattiohjelmasivustoilla jaettavien suosittujen ohjelmistotuotteiden ja videopelien kautta. Esiintyvyys 1,21 %.
- XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Esiintyvyys 1,21 %.
- Remcos – Jakaa haittaohjelmia roskaposteihin liitettyjen Microsoft Office -asiakirjojen kautta. Esiintyvyys 1,21 %.
- Formbook, GhOst, Guloader, LoudMiner, RevengeRAT ja Sohanad – Kaikkien esiintyvyys 0,81 %.
Maailman yleisimmät haittaohjelmat tammikuussa 2022
- Emotet – Kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen pankkitroijalainen, jota käytetään pääasiassa muiden haittaohjelmien levittämiseen. Väistelee virustutkia ja poistoyrityksiä. Pystyy leviämään myös sähköpostiliitteiden ja -linkkien kautta. Esiintyvyys 6 %.
- Trickbot – Bottiverkko ja pääasiassa pankkihuijauksiin tähtäävä haittaohjelma, joka saa jatkuvasti uusia päivityksiä. Esiintyvyys 4 %.
- Formbook – Windows-järjestelmien haittaohjelma, joka kerää uhrien tietoja monin eri tavoin. Esiintyvyys 3 %.
Mitä erikoista sähköajoneuvojen latausportissa on verrattuna perinteisten ajoneuvojen polttoainesuuttimeen? Ensi silmäyksellä ei paljoa, ja siksi latauspistoke sijoitettiin yksinkertaisesti tankin korkin taakse ensimmäisissä sähköautomalleissa. Tämä ei kuitenkaan ole ihanteellinen paikka latausportille, etenkään turvallisuusnäkökohtien osalta.
STMicroelectronics on viime aikoina lisännyt tekoälyä liikeantureihinsa, jotta laskenta rasittaisi järjestelmäprosessoria vähemmän. Nyt yhtiön uusin anturi toimii aina 125 asteen lämpötilaan asti eli se kestää autojen ankaria olosuhteita.
Tallinnassa ruoditaan taas elektroniikkateollisuuden tilaa EEIA:n eli Viron elektroniikkateollisuuden liiton järjestämässä IPC DAY -seminaarissa. Liiton puheenjohtaja Arno Kolk sanoo, että vuodessa markkina on kellahtanut lähes päälaelleen. Huippukasvusta on tultu aikaan, jossa uusia tilauksia ei tule.
