Meillä jokaisella on jonkinlainen suhde VR:ään. Aina muistot eivät ole niin hienoja. Esimerkiksi VR:n mobiilisovellus oli takavuosina suoraan sanoen huono. Tämä kaikki on nyt taaksejäänyttä. Uusi VR on ketterä digitalo, jonka sovellukset toimivat luotettavasti pilvessä.

VR:n CDO eli digitaalijohtaja Jonas Hagner puhuu datan hyödyntämisestä, digitaalisten palvelujen johtaja Marika Schugk palvelullistamisesta. Molemmissa on lopulta kyse samasta asiasta: tavoitteesta tulla maailman parhaaksi asiakaspalvelijaksi raideliikenteessä.

Isoa roolia muutoksessa on näytellyt myös Amazon Web Services. Pilven hyödyntäminen ei ole VR:ssä mitään uutta. Jo vuosina 2005-2017 tehtiin perinteisempi pilvimigraatio. - Kaikki mikä oli mahdollista refraktoroitiin ja siirrettiin pilveen. Aika paljon asioita uudistettiin ja modernisoitiin niin, että ne on pilvinatiivisempia, Jonas Hagner kuvaa.

Nykyään 70 prosenttia koko sovelluskannasta tai työkuormista pyörii AWS:n palvelimilla. Kaikki backendit eli taustajärjestelmät, joita tarvitaan ensisijaisesti palvelemaan asiakaskokemusta, ovat pilvessä.

VR:llä omaa henkilöstöä kehittämässä digitaalisia palveluja on 91. Sen lisäksi käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita. Suomen mittakaavassa kyse on vähintään keskisuuresta ohjelmistotalosta.

Siirtymä AWS:n palveluiden käyttäjäksi alkoi Hagnerin mukaan vuoden 2015 tienoilla. Prosessin aikana on käytetty paljon ulkopuolisia toimittajia, mutta enenevässä määrin omia asiantuntijoita. - Olemme tulleet omavaraisiksi matkan varrella. Nyt toimittajia käytetään kehitysapuna, mutta paljon pystytään nyt tekemään itse, kehuu Hagner väkeään.

Marika Schugkin mukaan ero perinteisen VR:n ja pilvimaailmassa toimivan nykyisen välillä on valtava. Tärkeä virstanpylväs muutoksessa oli uuden Matkalla-applikaation julkaiseminen loppuvuodesta 2019. Sitä Schugk kutsuu VR:n kruununjalokiveksi.

- Edeltäjä ei ollut vielä pilvimaailmassa. Sitä ennen, perinteisessä konesalimaailmassa jännitettiin aina, kun junat julkaistiin myyntiin. Kuinka paljon oli ja tarvittiin kapasiteettia? Nyt pilvessä asiakkaat eivät huomaa mitään, kun kapasiteettia skaalataan automaattisesti ylös, Schugk kertoo.

KAIKKEA EI VOI VIEDÄ PILVEEN

VR kehittää nyt kaikkea lähtökohtaisesti pilveen. - Yritämme hyödyntää natiivia AWS:ää niin paljon kuin mahdollista. Se nopeuttaa ja yksinkertaistaa ja tehostaa kehitystä, Schugk sanoo.

Aivan kaikkea ei voi pilveen viedä. Schugkin tiimi käyttää esimerkiksi mobiilikehityksessä Firebasea, jonka Google-integraatiosta moni kehitystalo pitää. - Meidän backendimme alkavat olla modernien mikropalvelujen tapaan enemmän ratkaisuja kuin applikaatioita. Esimerkiksi sovellusyhdyskäytävän ja sovellushallinnan - Schugk puhuu appgatewaysta ja appmanagementista - ympärillä tarvitaan erilaisia teknologisia ratkaisuja. Tältä osin AWS:n natiivit palvelut eivät vielä kelpaa meille.

VR:llä on pääkaupunkiseudulla kaksi konesalia, jossa osa sovelluksista pyörii. Hagnerin mukaan konesaleihin on jätetty sellaisia applikaatioita, jotka eivät ole vielä valmiita pilveen. - Tämä johtuu siitä, että vaikka ne olisivat kohtalaisen uusia applikaatioita, niitä ei ole koodattu pilvinatiiveiksi. Jos se olisi mahdollista, olisimme varmasti sataprosenttisesti pilvessä.

LUOTETTAVAMPI, HALVEMPI

Hagnerin mukaan VR ei ole havainnut mitään isoja tunnistettavia häiriöitä pilviympäristössä. ”Se käy ja kukkuu tosi nätisti”, kuten hän kehuu. Pilvimaailmaan siirtyminen on myös tuonut merkittäviä säästöjä VR:lle.

-  Jos vertaa konesalimaailmaan, niin siirtyminen pilvimaailmaan on tuonut mielettömät kokonaissäästöt. Konesali-kapasiteettia jouduttiin mitoittamaan aika aggressiivisen käytön mukaan. Nyt on poistettu paljon lisenssejä, on modernisoitu applikaatioita, on siirrytty natiiveihin AWS-komponentteihin ja voitu poistaa aika paljon ylläpitoon ja palveluntarjoamiseen liittyviä kustannuksia. Tässä on saatu huikeat kustannussäästöt.

Marika Schugkin mukaan vanhaan aikaan jouduttiin varaamaan lisäkapasiteettia usein vain yhden päivän takia kuukaudessa. - Yhtenä päivänä maksoimme koko kuukauden kakun. Nyt pilviaikana ei tule sellaisia piikkejä. Kapasiteetin varaaminen ei mitenkään isosti näy meidän kuukausikuluissa. Kuukausilaskutus on tasaista, kun kapasiteetti laskee ja nousee tarpeen mukaan. Ja myös kustannusten ennustettavuus pysyy kuukaudesta toiseen.

YHÄ KETTERÄMPÄÄ

Takavuosina VR joutui kaikkien muiden suuria järjestelmiä ajavien yritysten tapaan tekemään isoa huoltopäivityksiä. Yleensä niitä ajettiin käyttöön öisin, joten töitä piti olla tekemässä paljon väkeä. Pilviaikana päivitysten tekeminen on täysin toisenlaista.

- Nyt julkaisemme aidosti uusia releaseja keskellä päivää ilman, että se näkyy asiakkaalle. Pystymme myös nopeasti julkaisemaan uusia toimintoja. Jos vaikka asiakaspalautteesta tulee jotain korjattavaa, niin ne päästään viemään nopeasti tuotantoon asti, Schugk kuvaa tiiminsä kehitystyön ketteryyttä.

Palveluja uusitaan siis jatkuvalla syötöllä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tekoälyä hyödyntävien komponenttien tuomista. Marik Schugk muistuttaa, että VR:llä on paljon muitakin palveluja kuin lipun ostaminen. - Esimerkiksi reaaliaikainen häiriötilanneviestintä. Jos vaihtoyhteys myöhästyy, asiakas saa automaattisesti uudet liput uuteen vaihtoyhteyteen. Asiakas voi myös itsenäisesti muuttaa omaa matkaansa, mikä on ollut suuresti toivottu ominaisuus.

Kaikissa digitaalisissa palveluissa puhutaan personoinnista. Miten voidaan asiakasta paremmin palvella hänen aiemman käyttäytymisensä tai ostohistoriansa perusteella? Haluaako junamatkustajakin tätä? Schugkin mukaan paljonkin.

- Tärkeäksi nousee se, miten asiakasta tuetaan häiriötilanteissa. Vaikka junat 95-prosenttisesti kulkisivatkin ajallaan, niin tärkeää on se, miten asiakasta voidaan auttaa häiriötilanteessa. Tässä taustalla on melkoinen dataharjoitus ja tässä ennustamisessa on tekoälylläkin paikkansa. Meidän pitää saada kaikki mahdolliset häiriöt tiedotettua loppuasiakkaalle niin, että hänellä on hallinnan tunne matkalla.

Jonas Hagnerin mukaan datankeruu mahdollistaa simuloinnin ja testaamisen tavalla, joka ei aiemmin ollut mahdollista. Kyse on lopulta datan hyödyntämisestä. - Kuinka voidaan identifioida ongelmia ja reagoida niihin ennen, kuin ne tulevat päälle? Koko ajan pyrimme parantamaan tilannehallintaa ja olemme myös löytäneet paljon konkreettisia hyötykohteita.

Koronapandemian aikana on tullut paljon tilanteita, joita on jouduttu ennakoimaan tai joihin on jouduttu reagoimaan.
- Tässä kokonaisuudessa pilvellä on iso rooli, pystymme reagoimaan nopeasti ja tuomaan uusia asioita asiakkaille.

Asiakaspalvelun parantaminen ei pääty koskaan. Applikaatiot eivät ole valmiita. VR panostaa jatkuvasti uusiin tuotteisiin. - Emme vain kuljeta asiakkaita paikasta A paikkaan B vaan kehitämme kokonaispalvelua. Digitaalisuus on tässä iso painoalue, Schugk sanoo.

Joonas Hagnerin mukaan datan voimakas hyödyntäminen ja älykkäiden palvelujen tarjoaminen on seuraava askel. - Mikropalveluarkkitehtuuri sinänsä on ollut kiinnostava, mutta nyt nähdään konkreettisesti, mitä se mahdollistaa. Perinteinen applikaatiomaailma sellaisena kuin me on se ymmärretty, on häipymässä. Yrityksen pitää miettiä, mistä investoinnista tulee kaikista eniten vastetta. Kyllähän se tulee ilman muuta pilvipohjaisesta digitaalisten tuotteiden kehittämisestä, Hagner päättää.

Artikkeli on ilmestynyt tuoreessa ETNdigi 2/2022 -lehdessä. Sitä pääset lukemaan täällä.

Toukokuun ajan voit myös osallistua kisaan, jossa voit äänestää lehden parasta artikkelia ja voittaa upean OnePlus Nord 2 -älypuhelimen. Lue lisää täällä.