Vuonna 1986 IBM esitteli tallennusvälineen, jota Suomessa ryhdyttiin kutsumaan korpuksi. Den tallennuskapasiteetti oli 1,44 megatavua. Tuohon aikaan ajateltiin, ettei kukaan tarvitse niin paljon tallennustilaa. No, Franklinstein-niminen rakentelija on tehnyt 3,5-tuumaisen korpun, jonka tallennuskapasiteetti on 512 gigatavua.
Hackaday-sivuilta selviää kuitenkin, että kyse on huijauksesta. Franklinstein on avannut korpun ja asentanut sen sisään 14 MicroSD-korttia. Näiden yhteenlaskettu kapasiteetti on toki puoli teratavua.
Korppu oli aikoinaan merkittävä innovaatio, kun nauhatallennukselle tarvittiin edullista, myös kuluttajille sopivaa ratkaisua. Standardi 1,44 megatavua oli kapasiteetti, joka tarkoitti, että esimerkiksi käyttöjärjestelmät toimitettiin aika monella korpulla.
Datanluku korpulta oli nykymittapuulla aika hidasta. Askelmoottorin ohjaama lukupää ylsi 100-500 millisekunnin pääsyaikaan (access time) ja dataa voitiin lukea alle 300 kilotavua sekunnissa.
Magneettisen tallennuksen korvannut optinen tallennus, jonka tunnemme CD- ja DVD-levyinä, vei sitten kapasiteetit ja nopeuden aivan uudelle tasolle.
Datakeskuksissa kaistanleveyden kehitys on ollut hurjaa. Esimerkiksi palvelimien ethernet-kytkinten nopeus on kasvanut viimeisen 12 vuoden aikana 80-kertaiseksi samalla, kun niiden virrankulutus on kutistunut 95 prosenttia. Broadcomin uusin kytkinpiiri jatkaa samaa kehityspolkua.
Sähköautoon liittyvää latausahdistusta yritetään nyt helpottaa monella tapaa. Kiinalainen Xpeng Motorsin ratkaisu on hypernopea lataus. Uusi S4-laturi syöttää yhtiön G9-malliin viidessä minuutissa tarpeeksi virtaa 200 kilometrin ajomatkaa varten. Käytännössä autonlataus lähestyy älypuhelimen pikalatausta.
Sähköautoiluun liittyy paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä. Yksi näistä liittyy sähköauton lataamiseen: voiko sähköauton ladata tavallisesta kotitalouspistorasiasta, vai pitääkö sähköauton ostajan ehdottomasti ostaa ja asennuttaa erillinen latauslaite? Molempia mielipiteitä esiintyy, ja totuus on tältä väliltä: tavallisesta pistorasiasta voi hyvin ladata, kunhan muistaa muutaman turvallisuusseikan.
Kaikkialla maailmassa halutaan päästä hiilidioksidipäästöissä nettonollan tasolle. Teollisuus voisi olla tässä edelläkävijänä. Hyödyntämällä Teollisuus 4.0 -konseptia valmistajat voivat yhdistää lukuisia eri tekniikoita liiallisten hiilidioksidipäästöjen ja turhan energiankäytön vähentämiseen. Yhdessä ne tukevat tavoitetta, joka mahdollistaa nettonollatasoisen toiminnan.