Vuonna 1986 IBM esitteli tallennusvälineen, jota Suomessa ryhdyttiin kutsumaan korpuksi. Den tallennuskapasiteetti oli 1,44 megatavua. Tuohon aikaan ajateltiin, ettei kukaan tarvitse niin paljon tallennustilaa. No, Franklinstein-niminen rakentelija on tehnyt 3,5-tuumaisen korpun, jonka tallennuskapasiteetti on 512 gigatavua.
Hackaday-sivuilta selviää kuitenkin, että kyse on huijauksesta. Franklinstein on avannut korpun ja asentanut sen sisään 14 MicroSD-korttia. Näiden yhteenlaskettu kapasiteetti on toki puoli teratavua.
Korppu oli aikoinaan merkittävä innovaatio, kun nauhatallennukselle tarvittiin edullista, myös kuluttajille sopivaa ratkaisua. Standardi 1,44 megatavua oli kapasiteetti, joka tarkoitti, että esimerkiksi käyttöjärjestelmät toimitettiin aika monella korpulla.
Datanluku korpulta oli nykymittapuulla aika hidasta. Askelmoottorin ohjaama lukupää ylsi 100-500 millisekunnin pääsyaikaan (access time) ja dataa voitiin lukea alle 300 kilotavua sekunnissa.
Magneettisen tallennuksen korvannut optinen tallennus, jonka tunnemme CD- ja DVD-levyinä, vei sitten kapasiteetit ja nopeuden aivan uudelle tasolle.