Apple esitteli eilen uudet Macbook Pro- ja Mac mini -kannettavansa, mutta mielenkiintoisimpia uutuuksia olivat laitteiden moottorina toimivat M2 Pro- ja M2 Max -prosessorit. Apple on vain kolmessa vuodessa onnistunut kehittämään Arm-pohjaiset prosessorit, joilta Intelin tehokkaimmatkin prosessorit saavat rankasti pataan.
Uusista suorittimista M2 Pro on 40 miljardin transistorin suoritin, jossa eri ytimillä on käytössään jopa 32 gigatavua yhtenäistä muistia. Ytimille dataa haetaan 200 gigatavun kaistalla. 5 nanometrin prosessissa valmistettuja CPU-ytimiä on 10 taio 12 ja GPU-ytimiä saa käyttöönsä jopa 19.
M2 Max (kuvassa) on tähän asti tehokkain kannettavien tietokoneiden prosessori. Se rakentuu 67 miljardista transistorista. Muistin kaista on kasvatettu 400 gigatavuun sekunnissa ja sen maksimikoko jopa 96 gigatavuun. CPU-ytimiä on kaksitoista ja GPU-ytimiä peräti 38.
Apple esittelee joukon suorituskykylukemia, jotka ovat kyllä huikeita. Esimerkiksi uusi M2 Pro prosessoi Photoshop-kuvia 40 prosenttia nopeammin kuin edeltävä M1 Pro. Intelin Core i9 -prosessorilla varustettuun Macbook Pro -koneeseen verrattuna nopeus on kasvanut 80 prosenttia. Lähes samanlaiset parannukset on saatu koodin kääntämiseen.
Kasvanut suorituskyky on tietysti hienoa, erityisesti esimerkiksi videota käsittelevien pöydällä. Useimmille käyttäjille Applen uusimpien prosessorien suorituskyky on oikeastaan jo liikaa. Esimerkiksi tätä tekstiä kirjoitetaan M1 Pro -prosessorilla, jota ei ole vuoden aikana saatu rasitettua edes parin rinnakkaisen 4K-videon prosessoinnilla. Koneessa on tuuletin, mutta en ole kuullut sen kertaakaan olevan päällä.
Applen prosessorien kohdalla sivuutetaan usein erittäin tärkeä puoli eli ohjelmistojen yhteensopivuus. Siirtyminen X86-prosessoreilta omiin Arm-pohjaisiin suunnitteluihin tarkoitti, että kaikki Maceilla ajettavat ohjelmistot piti koodata uusiksi. Välikauden ratkaisuna toimii Rosetta 2, joka kääntää X86-koodin Applen prosessorien kielelle.
Rosetta 2 toimii ihan hyvin, mutta Applen prosessoreille natiivisti koodatut sovellukset ovat aivan toista luokkaa. Tämän ja Applen uusien prosessorien myötä syntyy sellaista tehoa, johon on vaikea nähdä vanhan Wintel-leirin pystyvän vastaamaan.
Mitä erikoista sähköajoneuvojen latausportissa on verrattuna perinteisten ajoneuvojen polttoainesuuttimeen? Ensi silmäyksellä ei paljoa, ja siksi latauspistoke sijoitettiin yksinkertaisesti tankin korkin taakse ensimmäisissä sähköautomalleissa. Tämä ei kuitenkaan ole ihanteellinen paikka latausportille, etenkään turvallisuusnäkökohtien osalta.
STMicroelectronics on viime aikoina lisännyt tekoälyä liikeantureihinsa, jotta laskenta rasittaisi järjestelmäprosessoria vähemmän. Nyt yhtiön uusin anturi toimii aina 125 asteen lämpötilaan asti eli se kestää autojen ankaria olosuhteita.
