Qualcomm lanseerasi viime viikolla kannettavien tietokoneiden Snapdragon X Plus-prosessorit. Yhtiön mukaan suorittimet tekevät Arm-pohjaisista kannettavista tietokoneista tehokkaampia kuin Applen uusimmat M3-prosessoriin pohjaavat koneet. Jos väitteet pitävät paikkansa, monella on syytä olla huolissaan.
Eniten huolenaihetta on tietenkin Intelillä. Jos Windows alkaisi oikeasti toimia tehokkaasti ja energiapihisti Arm-prosessoreilla, mitä Intel tekisi? Se menetti jo Macbookit. Windowsin menetys olisi kuolinisku.
Snapdragon X Plus -piirillä on 10 ydintä, jotka operoivat 3,4 gigahertsin kellotaajuudella, 42 megatavua välimuistia, sekä 45 biljoonan operaation (TOPS) NPU-neuroverkkoprosessori. Tämä tarkoittaa selvästi tähän asti nopeinta tekoälyprosessointia missään kannettavan tietokoneen prosessorissa. Snapdragon X Plus tukee myös LPDDR5x-muistia maksimisiirtonopeudella 8448 MT/s ja siinä on 3,8 teraflopsin integroitu Adreno-grafiikkaprosessori.
Qualcomm esitteli samalla kolme kahdentoista ytimen Snapdragon X Elite -suoritinta, joiden enimmäistaajuus on 3,8 GHz ja jonka grafiikkateho lasketaan 4,6 teraflopsissa. Kaikissa kolmessa on sama NPU-suoritin ja ne tukevat samaa muistia samalla nopeudella kuin Snapdragon X Plus.
Qualcommin X-uutuudet eroavat yhdellä perustavalla tavalla niin Intelin kuin Applen M-sarjan prosessoreista. Näissä käytetään hybridiarkkitehtuuria, jossa osa ytimistä on ns. tehoytimiä ja osa energiaa säästäviä ytimiä. Qualcommin uutuuksilla kaikki CPU-ytimet ovat tehoytimiä. Tästä huolimatta ne kuluttavat vähemmän virtaa ja pidentävät siis toiminta-aikaa akkuvirralla, Qualcomm hehkuttaa.
Väitteidensä tueksi Qualcomm esitteli testituloksia. Kovia lukemia epäiltiin laajasti, mutta Qualcomm seisoo niiden takana. Enemmän selvyyttä asiaan saataneen vasta, kun PC-valmistajat alkavat tuoda X Plussan ja X Eliteen pohjaavia koneita markkinoille kesän aikana.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
