Kaikkien tuntemat litiumioniakut syöttävät virtaa älypuhelimiimme, mutta useimpien mielestä liian vähän aikaa. Siksi tutkijat ovat työstäneet litiumrikkiakkuja. Nyt niiden yleistymisen tiellä olevat esteet on onnistuttu poistamaan.
Dallasissa sijaitsevan Teksasin yliopiston tutkijat ovat materiaalitieteiden professori K.J. Chon johdolla ratkaisseet litiumrikkiakkujen ongelmat: materiaali johtaa sähköä huonosti ja se voi muuttua epävakaaksi lukuisien lataus- ja purkusyklien myötä.
Litiumrikkiakkujen edut ovat kuitenkin niin ilmeiset, että ongelmia on haluttu ratkaista. Litiumioniin verrattuna sen varauskapasiteetti on 3-5-kertainen. Älypuhelin toimisi siten yhdellä latauksella 3-5 päivää nykyisen yhden työpäivän sijaan. Lisäksi litiumrikkiakku olisi nykyakkuja kevyempi ja edullisempi valmistaa.
Tutkijat ovat yrittäneet parantaa litiumrikkiakkuja sijoittamalla litiummetalia toiseen elektrodiin ja rikkiä toiseen. Litiummetalli on kuitenkin myös usein epävakaa ja rikki liian eristävä. Tutkijat ovat kuitenkin kehittäneet rikkihiili-nanoputkia, jota tuovat enemmän johtokykyä toiseen elektrodiin ja nanokalvon, joka tuo toiseen enemmän vakautta.
K.J. Cho tiimeineen keksi, että teräksen vahvistamisessa yleisesti käytetty molybdeenillä voidaan tuottaa materiaalia, joka säätää nanokalvon paksuutta, Tämä onnistuu, kun molybdeeniin yhdistetään kaksi rikkiatomia. Tuloksena on hämähäkinverkkoa ohuempi pinnoitus. Tämä paransi rikin vakautta ja heikkoa sähköjohtokykyä, mikä mahdollisti tehotiheydeltään paremman akun kehittämisen.
- Tämä on läpimurto. Onnistuimme poistamaan litiumrikin sivuvaikutukset. Kyse on suojaavasta tekniikasta, professori Cho hehkuttaa.
Seuraavaksi tutkijat haluavat edelleen kehittää materiaalia ja tuoda sen kaupalliseen käyttöön.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
