Cornellin yliopiston johtama tutkimusryhmä on kehittänyt täysin uudenlaisen akkurakenteen, joka mahdollistaa akkujen lataamiseen tyteen varaukseen sekunneissa. Löydös voi mullistaa monenlaisten elektroniikkalaitteiden käytön.
Tyypillinen akku perustuu rakenteeseen, jossa eritävän kalvon molemmilla puolilla on anodi- ja katodimateriaalit. Sen sijaan Corenllin materiaalitieteiden professori Ulrich Wiesnerin johtamassa hankkeessa komponentit sekoitettiin itsekoostuvaksi 3D-kiertorakenne eli gyroidi. Siinä tuhannet nanohuokoset täyttyvät komponenteilla, joihin energia varastoituu.
Professori Wiesnerin mukaan tämän 3D-rakenteen ansiosta akkuun ei muodostu ”kuollutta volyymiä”, johon varauksia ei varastoidu. Lisäksi nanomittakaavan rakenteiden ansiosta akun tehotiheys kasvaa kertaluokkia suuremmaksi.
Tämän seurauksena energiaan päästään käsiksi paljon perinteisiä akkurakenteita lyhyemmissä ajoissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että akku latautuu sekunneissa siitä, kun virtajohdon liittää pistorasiaan.
Arkkitehtuuri perustuu polymeerilohkojen itsejärjestymiseen, jota Wiesnerin tutkijaryhmä on hyödyntänyt vuosia muissa laitteissa. Näitä ovat gyroidinen aurinkokenno ja superkondensaattori.
Gyroidinen hiilipohjainen ohutkalvo toimii akun anodina. Se koostuu tuhansista 40 nanometrin kokoisista huokosista. Kalvo päällystettiin 10 nanometriä paksulla, sähköisesti eristävällä mutta ioneita johtavalla eristeellä.
Katodi koostuu rikistä. Se hyväksyy elektronit, mutta ei johda sähköä, joten viimeisenä vaiheena akkuun liitetään sähköisesti johtava PEDOT-polymeeri.
Wiesnerin mukaan rakenteeseen sisältyy vielä haasteita. Rakenteen paisuminen ja kutistuminen lataamisen ja purkautumisen akana heikentää PEDOT-kalvoa, joka ei paisu rikin tavoin.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
