Satavuotiasta Suomea juhlistavan, yli vuoden lähtövalmiina odottaneen Suomi 100 -satelliitin odotus on viimein ohi. Avaruusyhtiö SpaceX:n kantoraketti Falcon 9 laukaistiin onnistuneesti Kaliforniasta eilen 3. joulukuuta klo 20.32 Suomen aikaa kyydissään Suomi 100 ja 63 muuta piensatelliittia.
- Avaruushankkeissa viivytykset ovat tyypillisiä. Tätä hetkeä on kuitenkin kannattanut odottaa, sillä pääsemme toivottavasti pian tekemään tutkimusta satelliitilla ja myös ottamaan kuvia 101-vuotiaasta Suomesta, toteaa hanketta Aalto-yliopistossa vetävä professori Esa Kallio.
Suomi 100 kiertää maapalloa keskimäärin 575 kilometrin korkeudessa radalla, joka vie sen napa-alueiden päältä joka kierroksella. Siksi satelliitti tulee usein myös Suomen päälle, minkä ansiosta se voi havainnoida hyvin Suomea ja siihen voidaan myös olla suoraan yhteydessä Aalto-yliopiston Otaniemen maa-asemalta.
Satelliitissa on radiotutkimuslaite, jonka avulla tutkijat saavat tietoa maapalloa ympäröivästä varattujen hiukkasten alueesta ja niin sanotusta avaruussäästä. Se vaikuttaa muun muassa geomagneettiseen aktiivisuuteen ja revontulien näkymiseen.
Kameran avulla satelliitti voi ottaa kuvia revontulista ja kuvata Suomea. Lisäksi satelliitin avulla testataan Aalto-yliopistossa kehitettyä uudenlaista 3D-tulostettua muoviosaa, joka kestää avaruuden olosuhteita ja voi auttaa tekemään myöhemmin satelliiteista kevyempiä ja edullisempia.
Suomi 100 -satelliitti oli tarkoitus lähettää avaruuteen jo yli vuosi sitten. Itse satelliitti oli tuolloin valmis lähtöön, mutta alun perin laukaisijaksi valitulle intialaiselle PSLV-kantoraketille tapahtuneen onnettomuuden vuoksi laukaisua jouduttiin lykkäämään.
Onnettomuuden jälkeen PSLV:n lennot olivat pitkään keskeytyksissä, ja sen jälkeen ne ovat olleet runsaasti myöhässä aiotusta. Siksi Suomi 100 -satelliitin laukaisu päätettiin siirtää yhdysvaltalaisen SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketin tehtäväksi. Marraskuun puoliväliin suunniteltua laukaisua jouduttiin vielä siirtämään useita kertoja raketille tehtyjen tarkistusten ja huonon sään vuoksi.
Suomi 100 -satelliitti on Aalto-yliopiston kolmas satelliitti. Aalto-yliopiston kumppani satelliittihankkeessa on Ilmatieteen laitos, joka osallistui satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on myös mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa.
Projektin rahoituksesta merkittävä osa saatiin Suomi 100 –juhlavuosihankkeelta.
Pilvisiirtymien tahti on hidastunut, ja monet yritykset ovat jo saavuttaneet pilvestä saatavan kilpailuedun. Miten tämä vaikuttaa IT-palvelukumppaneiden rooliin ja prioriteetteihin tulevaisuudessa? TCS:n yritysarkkitehti Jukka-Pekka Ahonen kertoo omista näkemyksistään.
Autoteollisuuden järjestelmissä edellytetään välitöntä käynnistystä. Tämän takia tulevaisuuden ajoneuvoissa ja lopulta robottiautoissa vaaditaan nykyistä nopeampia muistiratkaisuja. Niitä kehittää KIOXIA.
Nokia Säätiö myöntää tunnustuspalkintonsa Tieteen tietotekniikan keskuksen eli CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koskelle hänen merkittävästä roolistaan yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen ekosysteemin mahdollistajana. Koski oli keskeisessä roolissa, kun 11 maan eurooppalainen LUMI-konsortio rakennettiin.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
