Satavuotiasta Suomea juhlistavan, yli vuoden lähtövalmiina odottaneen Suomi 100 -satelliitin odotus on viimein ohi. Avaruusyhtiö SpaceX:n kantoraketti Falcon 9 laukaistiin onnistuneesti Kaliforniasta eilen 3. joulukuuta klo 20.32 Suomen aikaa kyydissään Suomi 100 ja 63 muuta piensatelliittia.
- Avaruushankkeissa viivytykset ovat tyypillisiä. Tätä hetkeä on kuitenkin kannattanut odottaa, sillä pääsemme toivottavasti pian tekemään tutkimusta satelliitilla ja myös ottamaan kuvia 101-vuotiaasta Suomesta, toteaa hanketta Aalto-yliopistossa vetävä professori Esa Kallio.
Suomi 100 kiertää maapalloa keskimäärin 575 kilometrin korkeudessa radalla, joka vie sen napa-alueiden päältä joka kierroksella. Siksi satelliitti tulee usein myös Suomen päälle, minkä ansiosta se voi havainnoida hyvin Suomea ja siihen voidaan myös olla suoraan yhteydessä Aalto-yliopiston Otaniemen maa-asemalta.
Satelliitissa on radiotutkimuslaite, jonka avulla tutkijat saavat tietoa maapalloa ympäröivästä varattujen hiukkasten alueesta ja niin sanotusta avaruussäästä. Se vaikuttaa muun muassa geomagneettiseen aktiivisuuteen ja revontulien näkymiseen.
Kameran avulla satelliitti voi ottaa kuvia revontulista ja kuvata Suomea. Lisäksi satelliitin avulla testataan Aalto-yliopistossa kehitettyä uudenlaista 3D-tulostettua muoviosaa, joka kestää avaruuden olosuhteita ja voi auttaa tekemään myöhemmin satelliiteista kevyempiä ja edullisempia.
Suomi 100 -satelliitti oli tarkoitus lähettää avaruuteen jo yli vuosi sitten. Itse satelliitti oli tuolloin valmis lähtöön, mutta alun perin laukaisijaksi valitulle intialaiselle PSLV-kantoraketille tapahtuneen onnettomuuden vuoksi laukaisua jouduttiin lykkäämään.
Onnettomuuden jälkeen PSLV:n lennot olivat pitkään keskeytyksissä, ja sen jälkeen ne ovat olleet runsaasti myöhässä aiotusta. Siksi Suomi 100 -satelliitin laukaisu päätettiin siirtää yhdysvaltalaisen SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketin tehtäväksi. Marraskuun puoliväliin suunniteltua laukaisua jouduttiin vielä siirtämään useita kertoja raketille tehtyjen tarkistusten ja huonon sään vuoksi.
Suomi 100 -satelliitti on Aalto-yliopiston kolmas satelliitti. Aalto-yliopiston kumppani satelliittihankkeessa on Ilmatieteen laitos, joka osallistui satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on myös mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa.
Projektin rahoituksesta merkittävä osa saatiin Suomi 100 –juhlavuosihankkeelta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
