ICT-alalla on välitön, kasvava tarve työntekijöistä. Tarvitaan sekä uusia osaajia että täydennyskoulutusta. Tampereen yliopisto aloittaa tänä keväänä ensimmäiset ohjelmoinnin täydennyskoulutuskurssit, joiden tavoitteena on helpottaa alan työtekijätarvetta ja ratkaista syntynyttä osaamisvajetta.
EVAn tuoreen analyysin mukaan ohjelmistoyritykset voisivat välittömästi palkata 7000 - 9000 uutta työntekijää ja vajeen arvioidaan kasvavan jopa 25000 - 40000 henkilöön vuoteen 2025 mennessä. Suomen kaikkien tekniikan alan yliopistojen muodostama verkostoyliopisto FITech (Finnish Institute of Technology) on käynnistänyt FITech ICT -hankkeen, jonka on tarkoitus ratkaista juuri tätä osaajavajetta.
- Suomessa on jo hyviä kokemuksia FITech Turku -hankkeessa toteutetusta yhteistyöstä Lounais-Suomen osaajavajeen ratkaisemisessa. Tämän uuden hankkeen yhtenä tavoitteena onkin kaataa raja-aitoja koulutusten tarjoajien välillä ja luoda uusia mahdollisuuksia opiskella. Toimintamallia voidaan nyt hyödyntää ja laajentaa myös muille alueille, sanoo FITechin johtokunnan puheenjohtaja Eero Eloranta.
FITech ICT -hanke vastaa ICT-alan jatkuvan oppimisen haasteeseen kahdella eri tasolla. Ensimmäinen taso keskittyy eri alojen osaajien ICT-taitojen täydentämiseen. Taitojen päivityksen tarve voi tulla esiin joko nykyisen tehtävänkuvan muutoksen tai työpaikan vaihdon yhteydessä.
- Myös tekoälyn ja robotiikan yleistyminen eri toimialoilla muuttaa ammatteja ja työssä vaadittavaa osaamista nopealla tahdilla, kertoo asiakkuuspäällikkö Saila Leivo.
Koulutuksen kohderyhmänä ovat jo työelämässä olevat henkilöt, joilla on aikaisempia korkeakouluopintoja. Kaikissa ammateissa ei tarvita syvällisiä ohjelmointitaitoja, mutta perusohjelmointitaidoista on kuitenkin paljon hyötyä. Osaamista täydennetään yliopistojen tietotekniikan yleisten sivuaineiden avulla. Opiskella voi laaja-alaisesti ohjelmoinnin ja tekoälyn perusteista tietojärjestelmien kehittämiseen ja opiskelu voi tapahtua myös töiden ohessa verkko-opiskeluna.
- Tampereen yliopiston tarjoaman opiskelun voi aloittaa keväällä 2019. Avaamme verkossa suoritettavan Ohjelmoinnin perusteet -kurssin, Saila Leivo tarkentaa.
Hankkeen toinen taso keskittyy jo työelämässä olevien ICT-alan ammattilaisten osaamisen syventämiseen. ICT-alalle on tyypillistä osaamisen nopea vanhentuminen, ja omaa osaamista on pidettävä jatkuvasti yllä. Erityisesti työpaikkaa vaihdettaessa on nopeasti opittava uudessa työpaikassa käytettävät teknologiat ja työkalut. Syventävien moduulien tarkoituksena on mahdollistaa sekä olemassa olevien taitojen kehittäminen, että osaamisen laajentaminen kokonaan uusille alueille esimerkiksi ohjelmistojärjestelmien, -tuotannon ja digitalisaation saralla.
FITech (Finnish Institute of Technology) sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä yli 10 miljoonan euron erityisavustuksen kansallisen ICT-osaamisen kehittämiseen. Tampereen yliopiston osuus tästä on 2,4 miljoonaa. Tavoite on kolmen vuoden aikana kouluttaa 3000 - 5000 ICT-osaajaa yhteistyössä Lappeenrannan, Oulun, Turun sekä Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin kanssa.
Pilvisiirtymien tahti on hidastunut, ja monet yritykset ovat jo saavuttaneet pilvestä saatavan kilpailuedun. Miten tämä vaikuttaa IT-palvelukumppaneiden rooliin ja prioriteetteihin tulevaisuudessa? TCS:n yritysarkkitehti Jukka-Pekka Ahonen kertoo omista näkemyksistään.
Autoteollisuuden järjestelmissä edellytetään välitöntä käynnistystä. Tämän takia tulevaisuuden ajoneuvoissa ja lopulta robottiautoissa vaaditaan nykyistä nopeampia muistiratkaisuja. Niitä kehittää KIOXIA.
Nokia Säätiö myöntää tunnustuspalkintonsa Tieteen tietotekniikan keskuksen eli CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koskelle hänen merkittävästä roolistaan yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen ekosysteemin mahdollistajana. Koski oli keskeisessä roolissa, kun 11 maan eurooppalainen LUMI-konsortio rakennettiin.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
