IBM:ssä puhaltavat nyt avoimen alustan tuulet, kun yhtiö osti jonkin aikaa sitten Red Hatin. Nyt IBM on päättänyt julkistaa Power-prosessoreidensa käskykannan. On vaikea sanoa, mikä käytännön merkitys Power-käskykannan avaamisella on. Periaatteessa kuka tahansa voisi nyt kokeilla oman Power-prosessorinsa kehittämistä.
Samaan syssyyn IBM siirtää OpenPower Foundationin Linux Foundationin alle. Linux-säätiöstä on vuosien varrella tullut niin monien avoimen koodin projektien hallinnoija, että nimessäkin olisi jo syytä päästä eroon Linuxista.
PowerPC-prosessorit ovat nykyään pieni peluri palvelimissa. Vuonna 2001 IBM kehitti ensimmäisen kaksiytimisen prosessorinsa, jonka kellotaajuus ylitti gigahertsin. Piiri tunnettiin nimellä Power4 ja se hakkasi markkinoilla silloiset Unix-prosessorit (Sunin UltraSparcin ja HP:N ja Intelin yhdessä kehittämän Itaniumin).
Power-arkkitehtuuri voi marginaalisesta asemastaan huolimatta edelleen hyvin IBM:n siipien alla. Viime viikolla Piilaakson Hot Chips -konferenssissa esiteltiin uusi, paranneltu versio Power9-prosessorista. Roadmapeissa puhutaan jo Power10:stä, joka ensi vuoden jälkeen lisännee PCIe 5.0 -tuen palvelinsuorittimiin.
Avoimen koodin prosessorit ovat kasvattaneet suosiotaan viime aikoina. Berkeleyn yliopistosta ponnistava avoin RISC-V kasvattaa tukeaan koko ajan ja Arm voi saada siitä tulevina vuosina kovan haastajan.
Intelin ja AMD:n suljettu x86-käskykanta sen sijaan porskuttaa entiseen malliin.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
