Dukosin kehittämä tekniikka lisää akustojen suorituskykyä ja elinikää ja mahdollistaa niiden uusiokäytön eliniän loppupuolella, kun kaikkien kennojen kunto tiedetään koko elinkaaren ajan. Ratkaisu perustuu kennon päälle asennettavaan piiriin, joka mittaa erilaisia suureita kennon tilasta. Kuvassa näkyy 5x5-millinen DK8102-piiri protokennostossa.
Dukosin mukaan sen kehittämä tekniikka ratkaisee kaikki kolme sähköautojen akustojen ongelmaa: suorituskyky kasvaa, hinta alenee ja kennon tilaa rekisteröivä piiti mahdollistaa niiden uusiokäytön, mikä parantaa akustojen kestävää kehitystä.
Dukosi on kehittänyt oman lähiradiotekniikkansa ja linkin yli mittausdata siirretään omalla C-SynQ-protokollalla. Se synkronoi kennoista tehtävät mittaukset. Protokolla on nearfield-tyyppinen ja toimii 2.4 gigahertsin taajuudella. Ratkaisu on lisäksi kennoagnostinen eli akun kemia voi olla mikä tahansa.
QFN-koteloitu DK8102-piiri valmistetaan Globalfoundriesin 55 nanometrin prosessissa. Testien mukaan Dukosin piiri mittaa solun tilaa ja terveyttä tarkemmin kuin mikään muu anturi markkinoilla. Tarkasta tiedosta on paljon hyötyä, sillä sen avulla voidaan esimerkiksi kasvattaa akustosta irti saatavan, käytettävissä olevan energian määrää yli 20 prosenttia.
Sirun muistiin tallennetaan latausjaksojen määrä, kennon tunnus, lämpötilavaihtelu ja muita parametreja. - Kaikki mitä kennolle tapahtuu, jää muistiin koko kennon elinkaaren ajalta, kertoi markkinointijohtaja Joseph Notaro.
Markkinoilla on toki jo langattomiksi BMS- eli akustonhallintajärjestelmäksi itseään kutsuvia ratkaisuja, mutta niissä ei käytetä nearfield-linkkiä eivätkä ne le langattomia. Niissä tyypillisesti kennoissa olevat anturit on johdotettu yhteen ja vain linkki BMS:een on toteutettu langattomasti. DUkosin ratkaisu on ensimmäinen aidosti langaton monitorointiratkaisu.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
