Hanketta johtaa professori Tommi Mikkonen (kuvassa) informaatioteknologian tiedekunnasta. Mukana on viisi suomalaista yritystä ja useita kansainvälisiä toimijoita. Koko konsortion yhteenlaskettu budjetti Suomessa ylittää kuusi miljoonaa euroa.
- Suuria kielimalleja voidaan hyödyntää tehokkaasti kaikissa ohjelmistokehityksen vaiheissa aina suunnittelusta testaamiseen ja ylläpitoon. Kehitämme projektissa myös räätälöityjä malleja ja työkaluja, jotka tukevat koko ohjelmistokehitysprosessia, Mikkonen kertoo.
Hankkeen käytännön tavoite on tehostaa ohjelmistokehitystä ja parantaa ohjelmistotuotteiden laatua. Yrityskumppanit aikovat hyödyntää hankkeen tuloksia suoraan omassa toiminnassaan.
Generatiivisen tekoälyn vaikutus ohjelmistokehitykseen näkyy jo nyt laajasti. Googlen mukaan yli 30 % sen uudesta koodista on GenAI:n tuottamaa, ja Microsoft raportoi vastaavien lukujen olevan 20–30 % riippuen projektista. Stack Overflow’n vuoden 2024 kyselyn mukaan 63 % kehittäjistä käyttää tekoälyä osana ohjelmointiaan, ja 95 % kehittäjistä hyödyntää GenAI-työkaluja uuden koodin kirjoittamisessa ainakin jossain määrin.
Kehittäjien tuottavuuden on arvioitu kasvavan jopa 30 % tekoälyn avulla, ja joidenkin arvioiden mukaan GenAI saattaa tuottaa tulevaisuudessa valtaosan rutiininomaisesta ohjelmointityöstä. Vaikka mahdollisuudet ovat suuret, Mikkosen mukaan hankkeessa keskitytään myös kriittisiin kysymyksiin, kuten tietosuojaan, tekoälymallien koulutusdatan vinoumiin, ekologiseen kestävyyteen sekä tekoälyn tuottaman sisällön oikeudelliseen vastuullisuuteen.
Suuren nopeuden Ethernet-muuntajien tulee täyttää nykyaikaisille, tehokkaille verkkolaitteille asetetut vaatimukset. Niiden tehtävänä on turvata luotettava ja varma datansiirto, optimoida signaalin laatu ja tehostaa verkon yleistä suorituskykyä ja kapasiteetin hyödyntämistä.
