ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
Oct 29/9 30/9 # Rohde supersquare
Jun # TME (2) square

ETNtv

Watch ECF videos

 
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Hans Andersson, Acal BFi
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

logotypen

 2022  # square  (4)
TMSNet  advertisement
ETNdigi
May # Farnell sajt skyskrapa
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Tweet

OPINION

Entä jos sähköauto syttyy tuleen?

Tietoja
Julkaistu: 20.05.2021
  • Power

Uusi tekniikka voi tuoda mukanaan uusia riskejä. Nyt tällaiseksi on nousemassa sähköauto. Aihe sai paljon julkisuutta vähän aikaa sitten, kun meilläkin uutisoitiin Teslan akuston tulipalon sammuttamisen vaatineen yli 110 tuhatta litraa vettä. Mutta mitä tarkoitetaan, kun puhutaan sähköautopalosta? Ja osaavatko pelastuslaitokset toimia oikein, jos sähköauto syttyy tuleen? Monia vääriä käsityksiä on syytä oikoa.

Vaarallisen tekniikan tarvitse olla edes uusinta uutta. Kun yhteiskunta muuttuu koko ajan turvallisemmaksi, joku osa-alue voi jäädä junnaamaan “näin on tehty aina ennenkin” -käytäntöjen piiriin, ja turvallisuustaso päivitetään nykypäivään vasta kun tapahtuu riittävän vakava - usein kuolonuhreja vaativa - onnettomuus. Esimerkiksi vasta Estonian suuronnettomuus johti merkittäviin parannuksiin merenkulkuturvallisuudessa.

Parannukset olisi voinut ja pitänyt tehdä hyvissä ajoin: keulaporttien kanssa oli sattunut ja tapahtunut ennenkin – kuuluisin tapaus lienee M/S Herald of Free Enterprise, joka upposi vuonna 1987. Kyseisessä turmassa laiva lähti epähuomiossa (lue: hölmön suunnittelun ja johtamiskulttuurin seurauksena) satamasta merelle keulaportti auki, mikä johti aluksen kaatumiseen ja 193 ihmisen kuolemaan.

Sähköautojen kohdalla oman lusikkansa keskustelusoppaan heittää aiheen arkipäiväisyys: tavallinen ihminen on harvoin kiinnostunut merenkulun tai öljynjalostuksen turvallisuudesta, mutta autoilu koskettaa meitä kaikkia. Suomessa on lähes kolme miljoonaa henkilöautoa ja kaupunkien ydinkeskustoja lukuun ottamatta auto on lähes välttämättömyys harvaan asutussa maassa.

Lisäksi auto ja autoilu on monelle vahva osa identiteettiä, joten aihe herättää tunteita. Yksi sähköautokeskusteluissa säännöllisesti päätään nostava teema on sähköautojen paloturvallisuus. Viimeksi asia nousi keskusteluun, kun Helsingin Sanomat uutisoi Yhdysvalloissa tapahtuneesta onnettomuudesta repäisevällä otsikolla ”Onnettomuus-Teslaan suihkutettiin yli 110 000 litraa vettä – Pelastus­laitokset eivät ole varautuneet vaikeasti sammutettaviin akkupaloihin”.

Aihe poiki jatkokirjoituksen sähköautopalojen vakuutuskorvauksista, johon päädyin kirjoittamaan vastauksen. Sähköautopalo korvataan samalla logiikalla kuin mikä tahansa autopalo, joita Suomessa tapahtuu toistatuhatta vuosittain.

Kaikki sähköautopalot eivät ole akkupaloja

Kun puhutaan sähköautopaloista, pitää heti erotella kaksi asiaa: tavallinen (sähkö)autopalo ja sähköauton akkupalo. Jos sähköauto syttyy konepellin alta tai vaikkapa lasten sytkärileikistä eikä palo leviä akkuun (mitä se todennäköisesti ei teekään), sammuttaminen ei eroa polttomoottoriautopalon sammuttamisesta. Sähköauton akkupalo johtuu tyypillisesti valmistusvirheen tai ulkoisen iskun aiheuttamasta viasta, joka johtaa esimerkiksi kennon sisäiseen oikosulkuun.

Mainittu Helsingin Sanomien uutinen ei sisällä suoranaisia asiavirheitä (jos Google Translaten tai vastaavan poikimaa termihirviötä terminen karkaaminen ei lasketa sellaiseksi: ilmiö oli jo omana opiskeluaikanani – ja on vieläkin – suomeksi lämpöryntäys), mutta muutama asia kaipaa täsmennystä.

Ensinnäkin tapauksen uutisointi lähti elämään omaa elämäänsä, ja palopäällikkö joutui oikomaan väitteitä. Itse palo saatiin sammumaan muutamassa minuutissa, minkä jälkeen akku jäi “kytemään” (lämpöryntäysreaktio jatkui), ja tämä pidettiin aisoissa pienellä vesisuihkulla. Palaneen auton alusta oli maassa kiinni, minkä takia akkua ei saatu jäähdytettyä alapuolelta ennen kuin autoa päästiin nostamaan.

Toiseksi jutun otsikon väite siitä, etteivät pelastuslaitokset ole varautuneet vaikeasti sammutettaviin akkupaloihin ei ensinnäkään pidä paikkaansa ja on suorastaan hävytön epäluottamuslause pelastusalan ammattilaisille. Tosiasia on, että suomalaiset pelastuslaitokset ovat hoitaneet kunnialla kaikki toistaiseksi tapahtuneet sähköauton akkupalot, olipa kyseessä sulasuola-akulla varustettu Think City tai litiumioniakulla varustettu nykyaikainen täyssähköauto tai lataushybridi.

Käytännön harjoituksen puutetta pelastajilla toki on, koska palaneet sähköautot voidaan laskea yhden käden sormilla.

Kolmanneksi sammutuksen vaikeutta liioitellaan läpi jutun. Esimerkiksi Lahdessa palaneesta Hyundai Kona Electricistä mainitaan, että “sammuttamisesta huolimatta palo alkoi kerta toisensa jälkeen uudelleen”. Teknisesti totta, mutta kyllä se sammumaan saatiin: Pelastustieto-lehdessä on hyvä artikkeli tapauksesta. Auto syttyi ensisammutuksen jälkeen kahdesti, minkä jälkeen tapaus oli jälkikäsittelyä ja tutkintaa vaille valmis. Vettä kului 10000 litraa, mikä on tietenkin enemmän kuin perinteisessä autopalossa.

Vesikonttiin upottaminen toimii

Litiumioniakkupalon sammuttaminen on hankalaa, koska akun lämpöryntäysreaktio ei vaadi ulkopuolista happea, vaan käytännössä ainoa sammutuskeino on akun jäähdyttäminen. Autoissa ongelma korostuu, koska akku on suuri, hankalassa paikassa ja hyvin suojattu.

Maalaisjärjen ja perusfysiikan nojalla on itsestään selvää, että akkupalo saadaan hallintaan upottamalla auto veteen. Upotuksen takia vesi tunkeutuu joka paikkaan ja suuri vesimassa takaa riittävän jäähtymisen. Täysin ongelmaton tapa tämä ei ole. Kuten HS:n jutussa mainitaan, auton nostaminen vesikonttiin ei onnistu matalassa pysäköintihallissa.

Lisäksi veteen upottaminen ei ratkaise ongelmaa, vaan siirtää sitä eteenpäin ja voi jopa pahentaa sitä: kun vesi lasketaan pois, auto voi syttyä uudelleen jopa useiden päivien kuluttua. Upottamisen seurauksena vesi tunkeutuu kaikkiin mahdollisiin paikkoihin autossa ja voi aiheuttaa oikosulkuvaaran sinnekin missä sitä ei aiemmin ollut.

Eikä tässä vielä kaikki: konttitempun jälkeen pelastuslaitoksella on tuhansia litroja vettä, joka pitää kuljettaa ongelmajätelaitokseen ja käsitellä siellä. Perinteisellä letkusammutuksella veteen tarttuu vähemmän kemikaaleja akusta ja runsas vedenkäyttö pitää huolen, että pitoisuudet ovat matalia, jolloin ympäristövaikutus pysyy aisoissa.

Myöskään ajoneuvovalmistajat eivät pelastusohjeissaan suosittele auton upottamista veteen, vaan kehottavat ainoastaan käyttämään runsaasti vettä sammutukseen. Teslan uusimmissa pelastusohjeissa veteen upottaminen suorastaan kielletään (sivu 4).

On hyvä, että erilaisia sammutustapoja tutkitaan, mutta veteen upottamisen markkinoiminen ainoana tai välttämättömänä ratkaisuna lietsoo lähinnä turhia pelkoja sammuttamisen mahdottomuudesta.

Oma lukunsa on vielä se, että se mikä toimii suuren kaupungin pelastuslaitoksella, ei ole järkevää saati mahdollista pienen kylän VPK:ssa. Sammutuskontin sijaan rahat voi olla tuloksellisempaa sijoittaa pelastajien koulutukseen ja suojavarusteisiin.

Vähäinen kokemus ruokkii pelkoa

Sähköautot ovat uusia ja niitä on vähän. Vanhimmatkin litiumioniakulliset sähköautot ovat vasta kymmenen vuoden ikäisiä. Paloja on ollut vasta muutamia. Tulevaisuudessa niitä tulee enemmän. Suomessa palaa vuosittain noin 1300 henkilöautoa. Ulkona maan pinnalla sähköautopalo ei käytännössä eroa polttomoottoriauton palosta kuin tarvittavan vesimäärän ja sammutustyön ja jälkivartioinnin keston suhteen, mutta sisällä ja etenkin maan alla haasteen muodostaa uudelleensyttymisvaara. Sammutettu auto pitää siirtää ulos turvalliseen paikkaan, jälleensyttymisvaara huomioiden.

Ennakkoluulot sähköautojen paloturvallisuutta kohtaan todennäköisesti hälvenevät vasta muutaman onnistuneesti hoidetun parkkihallipalon jälkeen.

Siitä, kuinka ikääntyminen vaikuttaa juuri akkupalojen riskiin, ei ole varmaa tietoa. Litiumioniakkupalot aiheutuvat yleensä ulkoisesta syystä kuten iskusta tai puristuksesta, tai valmistusvirheestä. Jos akussa on valmistusvirhe, se aiheuttaa todennäköisesti ongelmia jo elinkaaren alkupäässä. Toisaalta pitkään käytössä ollut akku on voinut saada enemmän mekaanisia kolhuja osakseen kuin uudehko. Lisäksi liitosten ikääntyminen voi nostaa paloriskiä. Voidaan siis valistuneesti arvella, että kuten kaikkien autopalojen, myös sähköautoakkupalojen riski ei ainakaan pienene kaluston ikääntyessä. Faktaa tästä saadaan pöytään vasta kuluvan vuosikymmenen aikana.

Latauspisteiden sijoittaminen ei ole pitkäikäinen ratkaisu

Julkisessa keskustelussa nousee säännöllisesti esiin latauspisteiden sijoitteleminen pysäköintilaitoksissa. Äkkiä ajatellen onkin järkevää ajatella, että sijoittamalla sähköautojen latauspaikat lähelle parkkihallin uloskäyntiä, paloturvallisuus on kunnossa, kun mahdollisesti syttyvä auto on helppo hinata ulos sammutuksen jälkeen. Ajatukseen sisältyy muutama taustaoletus: se, että latauspisteiden sijoittelu ohjaisi myös sähköautot ulosajotien viereen, ja että sähköautot syttyisivät helpoiten ladattaessa.

Tässä on kaksi ongelmaa. Nykymenolla enemmistö autoista on sähköautoja 2030-luvulla. Lisäksi sähköauto voi syttyä niin ajaessa, pysäköitynä kuin ladattaessakin, joten latauspisteiden sijoittelu ei ratkaise oikeastaan mitään. Sähköautoja on hallissa siellä täällä ja joku niistä voi syttyä ja varmasti syttyykin. Olennaista on suunnitella pysäköintihalli niin, että automaattinen sammutusjärjestelmä estää palon leviämisen ja auto on siirrettävissä ulos.

Suomen Palopäällystöliiton tiedotteessa on hyvä lista turvallisuustoimenpiteistä, mutta kohdista 3 ja 4 ottaisin mielellään sanat “latauspisteitä sisältävän” pois. Sähköautoja on pian joka parkkihallissa, olipa siellä latauspisteitä tai ei.

Mallia Norjan varoittavasta esimerkistä

Norjassa, sähköautojen luvatussa maassa, tapahtui tammikuussa 2020 tuhoisa tulipalo: satoja autoja, myös sähköautoja paloi nopeasti levinneessä tulipalossa Stavangerin lentoaseman pysäköintilaitoksessa.

Ensin levisi perätön (ilmeisesti käännösvirheeseen perustuva) uutinen, jonka mukaan tulipalo olisi saanut alkunsa sähköautosta. Tämä oikaistiin nopeasti: todellisuudessa palo sai alkunsa vanhasta Opel Zafira -dieselautosta. Vuoden 2005 Zafira syttyi moottoritilasta, kun omistaja yritti käynnistää sen. Tulipalossa ei kuollut kukaan, mutta aineelliset vahingot olivat mittavat: satoja autoja tuhoutui ja osa rakennuksesta romahti.

Tapauksen jälkeen sähköautot ja niiden paloturvallisuus olivat luonnollisesti tapetilla niin nettikeskusteluissa kuin lehtien yleisönosastollakin, ja odotin tapauksen tutkintaraporttia vesi kielellä. Raportti julkaistiin ja esiteltiin Fires in Vehicles -konferenssissa joulukuussa 2020.

Pysäyttävintä luettavaa raportissa on pelastustoimenpiteiden aikajana: autopalo havaittiin kello 15.25, mutta hätäpuhelu soitettiin vasta 8 minuuttia myöhemmin. Tämän viivyttelyn takia ja tietenkin myös sen takia, että hallissa ei ollut sprinklerijärjestelmää eikä automaattisia paloilmoittimia, palo ehti levitä niin, että sen sammuttaminen oli käytännössä mahdotonta.

Miksi hätäpuhelun soittamisessa kesti niin kauan? Asia ei käy ilmi raportista, mutta tutkijaryhmän Ragni Mikalsen kommentoi konferenssissa asiasta kysyessäni, että ihmiset eivät osaa aina yllättävissä hätätilanteissa toimia järkevästi. Lisäksi syttyneen auton omistajalla oli mukanaan pieniä lapsia, jotka veivät huomion.

Mikalsen kertoi myös, että mediatieto siitä, etteikö yksikään sähköauton akku olisi syttynyt, on epävarma: jos satoja autoja palaa siihen kuntoon, että edes niiden tarkkaa määrää ei pystytä sanomaan, ajoakkuja on voinut palaa mukana. Akkujen tarkempi tutkiminen ei valitettavasti onnistunut rahoituksen puutteen takia. Sammutusjätevesinäytteistä ei kuitenkaan löytynyt litiumia, ja kobolttia löytyi vain vähäisiä määriä. Sammutushenkilökunta ei myöskään havainnut akkupalojen tunnusmerkkejä onnettomuuden edetessä. Raportissa arvioidaankin, että sähköautot akkuineen eivät ainakaan myötävaikuttaneet tulipalon kehitykseen verrattuna perinteisiin autoihin.

Jos aikaa ja mielenkiintoa on, koko raportti kannattaa lukea läpi. Suomessa vaatimukset paloilmoittimien ja sprinklereiden osalta ovat tiukkoja, joten vastaavaa tapausta tuskin tulee vastaan Suomessa. Tapaus toimii esimerkkinä myös siitä, että sähköautot eivät muuta radikaalisti tämänhenkisten onnettomuuksien dynamiikkaa.

Kun otetaan huomioon, että ulkopuolinen lämmönlähde ei helposti sytytä sähköauton akkua ja täyssähköautoissa ei ole juuri palavia nesteitä, sähköautojen tapauksessa palo voi levitä jopa hitaammin kuin polttomoottoriautojen tapauksessa, koska esimerkiksi auton alle valuvia ja syttyviä polttoaine- ja öljylammikoita ei synny.

Autopalo sisätiloissa on aina ikävä keikka pelastajille

Suomessa palaa vuosittain noin 1300 henkilöautoa. Näistä suurin osa tapahtuu ulkona pysäköintipaikoilla tai liikenteessä. Sisätiloissa tapahtuva autopalo on harvinainen tapaus, ja silloin kun sellainen syttyy, liikkeelle lähdetään runsaalla kalustolla. Esimerkiksi Helsingin Kruununhaassa sijaitsevassa parkkihallissa maaliskuussa 2021 sattunutta autopaloa oli sammuttamassa seitsemän pelastuslaitoksen yksikköä.

Hyvä puoli autopaloissa on, että toisin kuin omakotitalossa, autossa sisällä ei tyypillisesti ole ketään, ainakaan nukkumassa. Palo ei myöskään yleensä ehdi leviämään kuin korkeintaan viereiseen tai viereisiin autoihin. Jos pysäköintihallissa on automaattinen sammutusjärjestelmä, se estää palon leviämisen ja voi jopa sammuttaa palon. Akkupaloa sprinkleri ei todennäköisesti sammuta, mutta palon leviämisen se estää.

Jonakin päivänä Suomessakin koittaa se päivä, kun sähköauto palaa pysäköintihallissa. Huolellisella suunnittelulla tämäkin riski hallitaan. Ylen uutinen Turun Toriparkin paloriskien hallinnasta on hyvä esimerkki niin huolellisesta suunnittelusta kuin huolellisesta toimitustyöstäkin: todellinen vaaranpaikka eivät ole automaattisilla paloilmoitinjärjestelmillä ja sprinklereillä varustetut pysäköintihallit, vaan ihmisten omat viritelmät autojen latauksessa. Suuri öinen latausvirta yhdistettynä vanhan puisen omakotitalon huonokuntoisiin sähköasennuksiin on se todellinen vaaran paikka, kun sähköautoista ja niiden lataamisesta tulee koko kansan hupia.

Turha pelottelu pois

Kokonaisuutena sähköautoistumisesta ei tarvitse olla huolissaan, vaan asia on kuten maanalaisiin paloihin perehtynyt palomestari Joonatan Suosalo edellä mainitun Hesarin jutun lopussa sanoo: ”Julkisuudessa on ollut vuosien varrella paljon pelottelua asialla. Jos palokunnalla on perustietämys hallussa, palo on täysin hallittavissa.” Suosalo on muuten tehnyt opinnäytetyönsä maanalaisista sähköautopaloista, suositeltavaa luettavaa sekin.

Palokunnan lisäksi perustietämys pitää olla hallussa koko auton elinkaarella: opittavaa on niin myyjillä, käyttäjillä, korjaajilla, hinausliikkeillä kuin romuttamoillakin. Viimeisestä saatiin konkreettinen esimerkki viime perjantaina, kun työntekijä oli tarttunut purkukouralla sähköauton akkuun, joka ei moisesta pitänyt vaan syttyi palamaan. Toivottavasti tapaus käydään läpi alan sisällä varoittavana esimerkkinä. Vastaavanlaisia tapauksia on sattunut pienempienkin akkujen kanssa, kun sekajätteen joukkoon heitetty kännykän akku on syttynyt palamaan jäteauton kuormassa. Pikkuakkuja on liikkeellä enemmän, mutta iso akku aiheuttaa isommat vahingot, kun se syttyy väärässä paikassa.

Pikkuakuista puhuttaessa en malta olla mainitsematta Tukesin ja Pelastusopiston tutkimusta niiden sammuttamisesta. Kalliit “akkupalosammuttimet” pärjäsivät melko heikosti, vaikka juuri niitä uutisissa hehkutettiin. Puhelimen akussa on yksi kenno, joka on jo palanut, ennen kuin ehdit sammutinta hakea. Jäljellä oleva muoviroska sammuu perinteisin menetelmin.

 

Vesa Linja-aho

Kirjoittaja on sähköalan standardointijärjestö SESKOn viestintä- ja ryhmäpäällikkö, joka tekee väitöskirjatutkimusta yleistyvien teknologioiden sähköturvallisuudesta.

Kuvakaappaus Youtubesta.

back to top
MORE NEWS

Et ole ainoa - suomalainen pudottaa puhelimensa 60 kertaa vuodessa

Suomalaiset tiputtavat puhelimensa 60 kertaa vuodessa, selviää HMD Globalin teettämästä kyselystä, jossa haastateltiin yli tuhatta suomalaista. Keskimäärin puhelin putosi käyttäjältään viisi kertaa kuussa, eli puhelin ottaa vastaan jopa 60 iskua vuoden aikana. Vaikka uuden kännykän saadessaan sitä varjellaan erityisen huolellisesti, huolellisuus unohtuu nopeasti. Uusi puhelin putosi ensimmäistä kertaa keskimäärin 83 päivän päästä ostosta.

Traficom varoittaa: myös tekstarit ja puhelut voivat tulla huijareilta

Rikolliset esiintyvät usein pankkien nimissä ja huijaustavat kehittyvät jatkuvasti. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus varoittaa, että vanhojen sähköpostien lisäksi myös tekstiviestejä ja puheluita käytetään huijaamiseen.

Simulaattori viilaa auton valotutkan

Valotutka eli lidar on yksi tärkeä komponentti autojen ADAS-järjestelmissä ja tulevissa autonomisissa ajoneuvoissa. Mittaustalo Keysight Technologies esittelee ensi viikolla Stuttgartin autotestaamisen näyttelyssä uutta lidar-simulaattoriaan.

Missä se taivuteltava viipyy, Apple?

Motorola esitteli eilen kaksi taivuteltavaa älypuhelinta razr 40 -malliston muodossa. Samalla se liittyi useimpien muiden valmistajien joukkoon, jotka houkuttelevat ostajia kasaan taittuvilla puhelimilla. Kun Googlekin on jo julkistanut omansa, vain yksi on joukosta poissa: Apple.

Oikean 5G-IoT:n testaus etenee

RedCap eli Reduced Capacity on se on 5G-standardointia, joka käytännössä mahdollistaa IoT-datan siirtämisen 5G-verkon yli. Nyt alueen testaus on ottanut askeleita eteenpäin. Mittaustaloa Rohde & Schwarz kertoo olevansa RedCap-testitapausten ykkönen.

Ponssen kuormatraktoriin fossiilivapaata terästä

Teräsyhtiö SSAB haluaa mullistaa teräksen valmistusprosessin. SSAB aikoo toimittaa fossiilivapaata terästä markkinoille kaupallisessa mittakaavassa vuoden 2026 aikana. Yksi ensimmäisiä asiakkaita on metsäkonevalmistaja Ponsse.

Sähköautotavoite karkaa Suomelta

Suomessa olisi tarkoitus olla 700 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Nyt näyttää siltä, että tavoite on karkaamassa kauaksi. Uusia autoja tulee markkinoille taas hieman parempaan tahtiin, mutta liian suuri osa niistä kulkee edelleen fossiilisilla polttoaineilla.

Suomalainen maailman pienin turvallinen tietokone vietiin avaruuteen

WithSecuren USB armory on maailman pienin turvallinen tietokone. Organisaatiot ympäri maailman käyttävät sitä moniin eri tarkoituksiin – ja nyt sitä on testattu myös avaruudessa. Tämä tapahtui Saksan ilmailu- ja avaruuskeskuksen johtamassa tutkimusrakettiohjelmassa. 

KUKA toi nopeat ja tarkat robotit puhdastiloihin

Saksalainen KUKA on esitellyt kaksi nopeaa, tarkkaa ja pienikokoista robottia, jotka soveltuvat erityisesti puhdastilakäyttöön. Uutuudet tulivat DELTA- ja SCARA-sarjoihin.

Suomen kolmas Internet-yhdyspiste perustuu Nokian laitteisiin

Saksalainen DE-CIX on avannut uuden Internetin yhdysliikennepisteen Suomeen. Uusi yhdysliikennepiste on aluksi käytettävissä Equinixin datakeskuksissa Helsingissä, mutta saatavuus laajenee myöhemmin uusiin kohteisiin. DE-CIX:n yhteydet ovat jo kolmas netin iso solmupiste Suomessa.

Kolmen nanometrin jälkeen tulee kaksi nanometriä

Taiwanilainen TSMC tunnetaan monien edistyneimpien puolijohdesirujen sopimusvalmistajana. Tällä hetkellä volyymituotantoon ovat siirtymässä 3 nanometrin prosessissa valmistetut piirit. Vuonna 2025 edessä ovat ensimmäiset isot sarjat N2-prosessissa, jossa viivanleveys on enää kaksi nanometriä.

Tekoälyn mahdollisuudet päihittävät sen uhat

Capgemini Research Instituten julkaiseman tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia opettajista uskoo, että vuorovaikutusosaaminen tekoälyn kanssa nousee keskeiseksi työelämätaidoksi tulevaisuudessa. Vaikka monet tunnustavat generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet, 78 prosenttia opettajista maailmanlaajuisesti jakaa huolen sen mahdollisista negatiivisista vaikutuksista oppimistuloksiin.

Nokia esittelee jo 6G-piirejä

Yleisesti arvioidaan, että 6G-verkot voisivat tulla käyttöön joskus ensi vuosikymmenen vaihteessa. Alueen tutkimus etenee jo kovaa vauhtia, kuten Nokian Bell Labs -tutkimuskeskuksen ja mittaustalo Keysightin demot kansainvälisessä mikroaaltotekniikan symposiumissa kesäkuussa osoittavat.

ECF23: RedCap saattaa kaupallistua ensi vuonna

3G on käytännössä kadonnut. 90 prosenttia verkoista tukee 4G-tekniikkaa. 4G tulee olemaan käytössä vielä pitkän aikaa ja 5G on suunniteltu toimimaan 4G:n rinnalla. 5G-NR on yhtenäinen, suorituskykyisempi radiorajapinta. Pian sen päällä alkaa kulkemaan IoT-data, sanoi AcalBFi:n myyntipäällikkö Hans Andersson ECF23-konferenssin esityksessään.

Maailman ensimmäinen vesitiivis MEMS-paineanturi

STMicroelectronics on esitellyt markkinoiden ensimmäisen vesi- ja nestetiiviin MEMS-pohjaisen paineanturin. Samalla ST lupaa komponentille pitkän käyttöiän eli teollisuuskomponenteille vaaditun 10 vuoden eliniän.

Tekoälystä kaikki hyöty irti: ilmainen kurssi opettaa promptaamaan

Tekoälystä on lyhyessä ajassa tullut jokaiselle tärkeä apuri. Siitä on jo nyt hyötyä kaikille arjessa ja työelämässä. Tulevaisuuden mahdollisuudet ovat rajattomat. Tekoäly voidaan valjastaa keventämään hallinnollista työtä, tukemaan oppimista ja luovuutta sekä vapauttamaan aikaa inhimillisiin kohtaamisiin.

”Suomeen tarvitaan nopeasti kattava valokuituverkko”

- Suomi on ollut mobiilimaana hurja edelläkävijä, mutta samalla kiinteiden yhteyksien puoli on jäänyt täysin paitsioon. Suuri osa ei edes tiedä, miltä tuntuu olla valokuituyhteyden päässä, kun esimerkiksi videopuhelu tai -peli on aidosti reaaliaikainen, sanoo valokuituyhtiö Valoon liiketoiminnan kehityksestä vastaavaksi johtajaksi nimitetty Vesa Kemppainen.

Turvallista Linuxin verkon reunalle

NXP Semiconductors on julkistanut uuden i.MX 91 -sovellusprosessorien perheen. Sarja tarjoaa optimoidun yhdistelmän suojausta, ominaisuuksia ja energiatehokasta suorituskykyä, joita tarvitaan seuraavan sukupolven Linux-pohjaisessa IoT:ssä ja teollisuuden sovelluksissa.

Suomalaiset kehittivät sentintarkan kaivuurobotin kiskotöihin

Ensi viikolla Espanjan Tarragonassa järjestetään raidetekniikan tutkimukseen keskittyvä näyttely. Siellä esitellään suomalaista demoa, joka vie kiskojen automatisoidun rakentamisen ja korjaamisen uudelle tasolle. Tampereen yliopiston ja Novatronin yhteisdemossa robotti skannaa ympäristöään ja liikkuu ja toimii sentintarkasti.

Arm esitteli tulevien puhelimien prosessorit - 32-bittiset sovellukset jäävät historiaan

Arm valitsi Taiwanin Computex-näyttelyn paikaksi, jossa sen seuraavan polven älypuhelinprosessorit esiteltiin. Luvassa on lisää tehoa kaikkiin laiteluokkiin, kun suorittimissa siirrytään TCS23-alustalle. Samalla tuki 32-bittisille sovelluksille loppuu.

2023 # 50 år box
 2022  # mobilbox
TMSNet  advertisement
Mar Apr May Jun # Rohde mobilbox
May  # Farnell  mobilbox f skyskrapa
2023 # 50 år mobilbox

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Elintoimintojen kliiniset mittaukset yhdellä piirillä

Moni fyysisen kunnon ja terveyden seurantaan tarkoitettu laite sisältää erilaisia elintoimintojen mittauksia, mutta niiden tarkkuus ja luotettavuus eivät täytä terveydenhoidon ammattilaisten vaatimuksia. Pitkälle integroidun AFE-piirin avulla voidaan kuitenkin rakentaa jopa iholle kiinnitettävän tarralapun muotoon mittausjärjestelmä, joka hoitaa kaikki tärkeät elintoimintojen mittaukset kliinisellä tasolla.

Lue lisää...

OPINION

Ennakkoluulot estävät tekoälyn täyden hyödyntämisen

Tekoäly on valloittanut kahvipöytäkeskustelut. Keskusteluista voimme kiittää ChatGPT:n kaltaisia tekoälyjä, jotka loistavat kyvyllään laatia tekstejä – niin pätevästi kirjoitettuja artikkeleita kuin toimivaa koodiakin, kirjoittaa Lenovolla globaalin monimuotoisuustoimiston johtajana työskentelevä Ada Lopez.

Lue lisää...

LATEST NEWS

  • Et ole ainoa - suomalainen pudottaa puhelimensa 60 kertaa vuodessa
  • Traficom varoittaa: myös tekstarit ja puhelut voivat tulla huijareilta
  • Simulaattori viilaa auton valotutkan
  • Missä se taivuteltava viipyy, Apple?
  • ECF23: Kyberhyökkäys ilman yhtään kirjoitettua koodiriviä

NEW PRODUCTS

  • KUKA toi nopeat ja tarkat robotit puhdastiloihin
  • Navitasin ihmetehopiirit Mouserin valikoimaan
  • 5 wattia neliötuuman powerista
  • 3,5 kilowattia erittäin korkealla hyötysuhteella
  • Automaattisesti varavirran varaan
 

NEWSFLASH

twitter
ETN_fi @ETN_fi
ETN_fi UK Semiconductor Strategy https://t.co/MABHzsSaK4
toukokuu 10 • reply • retweet • favorite
ETN_fi RT @joeprkns: Last night I used GPT-4 to write code for 5 micro services for a new product. A (very good) dev quoted £5k and 2 weeks. G…
maalis 17 • reply • retweet • favorite
ETN_fi This is why Nokia lost the game in mobile phones - an insiders view https://t.co/NB5Wndkx5p
joulu 12 • reply • retweet • favorite
ETN_fi @OnePlus_FI lahjoittaa Pelastusarmeijalle 50 puhelinta jouluapuun. Iso- Britanniassa samanlainen lahjoitus tehdään… https://t.co/LKdl2Pywie
joulu 07 • reply • retweet • favorite
ETN_fi Finnish PM Sanna Marin: We need to cut our dependence on China. https://t.co/598gQXKvlj #Slush2022 #China #electronics #semiconductors
marras 17 • reply • retweet • favorite
web design services
 

Section Tapet