Yksi nykyisiä ja potentiaalisia sähköautoilijoita vaivaava kysymys on, miksi ihmeessä julkisissa latauspisteissä ei ole kiinteää johtoa, vaan autoilija joutuu kuskaamaan omaa johtoa tavaratilassaan. Eihän bensapumpullekaan tarvitse viedä omaa letkua.
Etenkin kura- ja loskasäällä oman johdon käyttö heikentää merkittävästi käyttökokemusta, kun kurainen kaapeli pitää kerätä takakonttiin. Myös harvinainen mutta mahdollinen tilanne, jossa latauspisteen ohjelmistovika tai vastaava ”ominaisuus” kieltäytyy irrottamasta johtoa, saa autoilijan kiroamaan omaan kaapeliin perustuvaa ratkaisua samalla kun jonottaa latausoperaattorin asiakaspalveluun. Auton päästä johto irtoaa aina.
Latauspisteen omistajan kannalta ratkaisun ymmärtää: kiinteä kaapeli voi jäädä maahan pyörimään ja tulla yliajetuksi, joten pelkällä latauspistorasialla varustettu ratkaisu on houkutteleva.
Sähköautoilijan kannalta omassa johdossa on muutama hyväkin puoli. Ensinnäkin oma johto on oma ja siitä tulee pidettyä huolta. Tämä korostuu lumisella säällä: jokainen latausjohdon pään joskus lumihankeen pudottanut tietää, että liittimen pohjalla ei tarvitse olla kuin pieni määrä lunta, jotta liitin ei mene pohjaan asti ja lataus ei käynnisty. Jos edellinen lataaja on pudottanut johdon pään lumihankeen, sen saa hyvällä tuurilla ronkittua puhtaaksi kotiavamia tai muuta improvisoitua työkalua käyttäen (irtojohdossa tämä on turvallista – kiinteässä johdossa ajatus hirvittää, vaikka järjestelmä on vikavirtasuojattu ja kytkee johtoon jännitteen vasta kun se on kiinni autossa). Huonolla tuurilla operaatiosta ei selviä ilman kuumailmapuhallinta. Sisätiloissa tai katoksessa moista ongelmaa ei luonnollisesti ole.
Toinen haaste liittyy siihen, että vaikka uusissa autoissa on (harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta) siirrytty tyypin 2 latausportin käyttöön, tieliikenteessä on vielä töpseliautoja, joissa on vanha tyypin 1 latausportti. Pistorasiallisissa latauspisteissä tämä ei aiheuta ongelmaa: latauspisteessä on tyypin 2 pistorasia, ja autoilijalla on mukana latausjohto, jonka toisessa päässä on tyypin 2 pistotulppa ja toisessa päässä omaan autoon sopiva pistoke. Jos taas latauspiteessä on kiinteä kaapeli ja sen päässä tyypin 2 latauspistoke, tyypin 1 latausportin autoilija jää nuolemaan näppejään. Tyypin 1 portilla varustettuja autoja on niin vähän, että on taloudellisesti kannattamatonta asentaa latauspisteisiin johtoja molempia autoja varten, joten kiinteäkaapelisessa latauspisteessä on käytännössä aina tyypin 2 latauspistoke.
Ratkaisu tähän ongelmaan on adapteri (esimerkki vas.), joka tulee tyypin 1 latausportin ja tyypin 2 latauspistokkeen väliin (esimerkki). Käytännössä ratkaisu toimii ja on turvallinen, mutta sitä vierastetaan kahdesta syystä. Ensinnäkin tällaisille adaptereille ei ole olemassa tuotestandardia, joten niitä vierastavat niin käyttäjät kuin valmistajatkin. Toiseksi markkinoilla olevissa adaptereissa ei ole toimivaa lukitusta, joten periaatteessa johto on mahdollista irrottaa adapterista ilkivaltaisesti. Kaapelinlukitusautomatiikan ymppääminen adapteriin taas nostaisi sen hintaa.
Lukituksesta puheen ollen: latauspisteen omistajan kannalta kiinteäkaapelinen versio voi olla jopa edullisempi ylläpidettävä: pistokkeessa ei ole liikkuvia osia eikä elektroniikkaa ja se on helppo vaihtaa uuteen tukkutavaraan, jos joku sen yli ajaa. Pistorasiassa taas on kuluva lukituslaite, ja pistorasian vaihto on asentajalle työläämpi operaatio kuin pistokkeen vaihto johdon päähän. Molemmat ratkaisut ovat alttiita mekaaniselle kulumiselle, joten vaihto tulee eteen ennen pitkää joka tapauksessa, ja tällöin on parempi, jos vaihdettava osa on se halvempi.
DC-pikalatauspisteissä kiinteä johto on standardiin perustuva vaatimus. Myös joissain julkisissa vaihtosähkölatauspisteissä on kiinteä latausjohto, mutta kyseessä on poikkeus, ei sääntö. Kotilatauspisteissä kiinteäkaapeliset ovat ylivoimaisen suosittuja, koska riittää, että kaapeli sopii omaan autoon.
Onnistunut käyttäjäkokemus on keskeinen osa toimivaa liikennettä, joten kiinteiden kaapeleiden soisi yleistyvän etenkin tiloissa, joissa lumi ei ole ongelma. Latausjohdon maassa pyörimistä voi suitsia kunnollisella telineellä, johon pistoke ripustetaan latauksen päätteeksi. Jos kiinteät johdot pistokkeineen ovat toimiva ratkaisu DC-pikalatureissa, kannattaa hyvä käytäntö laajentaa myös tavallisiin vaihtosähkölatauspisteisiin. Vanhoja sähköautoja voi ladata adapterin kanssa.
Kirjoittaja Vesa Linja-aho on sähköauto- ja sähköturvallisuusalan konsultti ja tietokirjailija.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
