Autoalan tiedotuskeskus järjesti tänään Nollasta sataan -paneelikeskustelun, jossa poliitikot keskustelivat sekä liikenteen päästöistä että sen verottamisesta. Paneeli osoitti ennen kaikkea, että poliitikoilla tulee olemaan suuria vaikeuksia laatia kestäviä, tasapuolisia ja järkeviä ratkaisuja ongelmiin.
Suurin periaatteellinen ongelma on se, nähdäänkö liikenteen verotus päästöongelmana vai fiskaalisena ongelmana. Autoilulla kerätään valtion kassaan vuosittain lähes 8 miljardi euroa. Vuonna 2021 suoria erillisveroja kerättiin 4,1 miljardia ja arvonlisä- ja vakuutusveroina vielä 3,5 miljardia lisää. Viime vuonna liikenteen polttoaine-, ajoneuvo- ja autoverotulot olivat noin 4,2 miljardia euroa. Autoalan nykyisen arvion mukaan autoilun erillisveroista katoaa vuoteen 2030 mennessä puolitoista miljardia euroa.
Liikenteen verottamista on aina perusteltu päästöillä. Nyt liikenteen sähköistyessä kehitetään uusia perusteita ja verotusmekanismeja, eli ongelma nähdään lähinnä fiskaalisena. Paneelissa kokoomuksen Kai Mykkänen, vihreiden Atte Harjanne ja SDP:n Timo Harakka eivät nähneet mitenkään välttämättömänä, että autoilun verotuottojen pitäisi ikuisesti säilyä samalla tasolla. Harakka toki visioi ratkaisua, jossa päästökauppaa kompensoitaisiin ihmisille tulotason ja kustannusten mukaan. Tämä johtaisi väistämättä byrokratian kasvuun.
Paneelissa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen naurahti kysyen, miten voidaan puolitoista miljardia veroista antaa pois? - Millä se sitten kerätään, alveilla vai tuloverotuksella, Vanhanen kysyi.
Vanhasen kommentti osoittaa sen puolueissa laajasti hyväksytyn linjan, että autoilua tullaan jatkossakin verottamaan, vaikka päästöperuste putoaisikin pois. Verotulojen putoaminen tapahtuu toki pidemmällä aikavälillä, mutta jo tuleva hallitus joutuu ottamaan kantaa nykyhallituksen päätökseen alentaa polttoaineiden jakeluvelvoitetta 13,5 prosenttiin. Ensi vuonna jakeluvelvoite kasvaa 28 prosenttiin, mikä ostaa lävistämättä polttoaineiden hintaa pumpulla vähän arvioijasta riippuen jopa useilla kymmenillä senteillä litraa kohti. Liikenneministeri Harakka myönsi paneelissa, että päätös on seuraavan hallituksen kannalta epäreilu.
Liikenne sähköistyy joka tapauksessa. Tosin ladattavien autojen rekisteröimistahti on hidastunut ja nyt autoala arvioi, että tänä vuonna rekisteröidään 82 000 ladattavaa ajoneuvoa. Jotta aiemmin esitettyihin jopa 750 tuhannen sähköauton määriin vuoteen 2030 mennessä päästään, on käytännössä pakko jatkaa ja jopa nostaa erilaisia tukimalleja, lähinnä hankintatukea ja latausinfratukea.
Tuesta huolimatta autoilun sähköistyminen on erittäin kallis prosessi kansalaisille. 750 000 sähköautoa tarkoittaa jopa vajaan 30 000 euron keskihinnalla yli 20 miljardin euron maksettavaa kakkua. Jos siirrytään kilometriperustaiseen verotukseen, pitäisi Suomen 2,7 miljoonaan henkilöautoon asentaa jonkinlainen paikannus- ja datapääte. Varovaisella 200 euron hinnalla tämä maksaisi kansalaisille puoli miljardia euroa.
Liikenteen veroratkaisujen on pakko olla keskeisesti mukana jo tulevien vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Helppoja näistä neuvotteluista ei tule, olivat niissä edustettuina sitten mitkä puolueet tahansa.
Kuvassa: Nollasta sataan -paneelissa olivat keskustelemassa ovat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (SDP), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne (Vihr.), eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski (Vas.), eduskuntaryhmän puheenjohtajat Kai Mykkänen (Kok.). ja Ville Tavio (PS) sekä puhemies Matti Vanhanen (Kesk.).
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
