Autoalan tiedotuskeskus järjesti tänään Nollasta sataan -paneelikeskustelun, jossa poliitikot keskustelivat sekä liikenteen päästöistä että sen verottamisesta. Paneeli osoitti ennen kaikkea, että poliitikoilla tulee olemaan suuria vaikeuksia laatia kestäviä, tasapuolisia ja järkeviä ratkaisuja ongelmiin.
Suurin periaatteellinen ongelma on se, nähdäänkö liikenteen verotus päästöongelmana vai fiskaalisena ongelmana. Autoilulla kerätään valtion kassaan vuosittain lähes 8 miljardi euroa. Vuonna 2021 suoria erillisveroja kerättiin 4,1 miljardia ja arvonlisä- ja vakuutusveroina vielä 3,5 miljardia lisää. Viime vuonna liikenteen polttoaine-, ajoneuvo- ja autoverotulot olivat noin 4,2 miljardia euroa. Autoalan nykyisen arvion mukaan autoilun erillisveroista katoaa vuoteen 2030 mennessä puolitoista miljardia euroa.
Liikenteen verottamista on aina perusteltu päästöillä. Nyt liikenteen sähköistyessä kehitetään uusia perusteita ja verotusmekanismeja, eli ongelma nähdään lähinnä fiskaalisena. Paneelissa kokoomuksen Kai Mykkänen, vihreiden Atte Harjanne ja SDP:n Timo Harakka eivät nähneet mitenkään välttämättömänä, että autoilun verotuottojen pitäisi ikuisesti säilyä samalla tasolla. Harakka toki visioi ratkaisua, jossa päästökauppaa kompensoitaisiin ihmisille tulotason ja kustannusten mukaan. Tämä johtaisi väistämättä byrokratian kasvuun.
Paneelissa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen naurahti kysyen, miten voidaan puolitoista miljardia veroista antaa pois? - Millä se sitten kerätään, alveilla vai tuloverotuksella, Vanhanen kysyi.
Vanhasen kommentti osoittaa sen puolueissa laajasti hyväksytyn linjan, että autoilua tullaan jatkossakin verottamaan, vaikka päästöperuste putoaisikin pois. Verotulojen putoaminen tapahtuu toki pidemmällä aikavälillä, mutta jo tuleva hallitus joutuu ottamaan kantaa nykyhallituksen päätökseen alentaa polttoaineiden jakeluvelvoitetta 13,5 prosenttiin. Ensi vuonna jakeluvelvoite kasvaa 28 prosenttiin, mikä ostaa lävistämättä polttoaineiden hintaa pumpulla vähän arvioijasta riippuen jopa useilla kymmenillä senteillä litraa kohti. Liikenneministeri Harakka myönsi paneelissa, että päätös on seuraavan hallituksen kannalta epäreilu.
Liikenne sähköistyy joka tapauksessa. Tosin ladattavien autojen rekisteröimistahti on hidastunut ja nyt autoala arvioi, että tänä vuonna rekisteröidään 82 000 ladattavaa ajoneuvoa. Jotta aiemmin esitettyihin jopa 750 tuhannen sähköauton määriin vuoteen 2030 mennessä päästään, on käytännössä pakko jatkaa ja jopa nostaa erilaisia tukimalleja, lähinnä hankintatukea ja latausinfratukea.
Tuesta huolimatta autoilun sähköistyminen on erittäin kallis prosessi kansalaisille. 750 000 sähköautoa tarkoittaa jopa vajaan 30 000 euron keskihinnalla yli 20 miljardin euron maksettavaa kakkua. Jos siirrytään kilometriperustaiseen verotukseen, pitäisi Suomen 2,7 miljoonaan henkilöautoon asentaa jonkinlainen paikannus- ja datapääte. Varovaisella 200 euron hinnalla tämä maksaisi kansalaisille puoli miljardia euroa.
Liikenteen veroratkaisujen on pakko olla keskeisesti mukana jo tulevien vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Helppoja näistä neuvotteluista ei tule, olivat niissä edustettuina sitten mitkä puolueet tahansa.
Kuvassa: Nollasta sataan -paneelissa olivat keskustelemassa ovat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (SDP), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne (Vihr.), eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski (Vas.), eduskuntaryhmän puheenjohtajat Kai Mykkänen (Kok.). ja Ville Tavio (PS) sekä puhemies Matti Vanhanen (Kesk.).
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
