Slushin tarina sai alkunsa 15 vuotta sitten Kulttuuritehdas Korjaamolla. Pienimuotoisesta sijoittajatapahtumasta on kasvanut 3000 startupin ja 5000 sijoittajan jättitapahtuma. Mitä jäi käteen tällä kertaa? Ainakin valtava määrä ideoita. Tärkein tietokoneemme on muuttumassa tekoälyn takia, kuten Nothingin perustaja Carl Pei sanoi.
Vuonna 2020 Nothing-älylaiteyhtiön perustanut Carl Pei, joka oli mukana kasvattamassa OnePlussaan globaaliksi valmistajaksi, esitti mielenkiintoisen kysymyksen omassa fireside-keskustelussaan. Jos yritys kasvaa liian isoksi, voiko se enää olla innovatiivinen? Tämän takia Pei lähti pois ajatuksenaan ”tutkia sieluaan” ainakin puolen vuoden ajan. – Se kesti vain viikon ajan. Sen jälkeen ryhdyin keräämään rahaa seuraavaa projektia varten, joka ei ollut edes vielä idealtaan kovin kirkas.
Carl Pein mukaan Nothingillakin on isoja visioita ja tavoitteita. – Ennen kaikkea olemme yltiöpragmaattisia. Meillä on hyvin yksityiskohtainen suunnitelma, jossa kaikki askeleet eivät ole kovin seksikkäitä. Ne askeleet on kuitenkin pakko ottaa, jos haluaa tavoitella suurta unelmaansa.
Pei sanoo muuttaneensa mielensä siitä, mikä on seuraava tärkein laitteemme. Aiemmin näytti siltä, että älypuhelimen aikakausi jatkuu eteenpäin niin kauaksi kuin voimme nähdä. – Nyt horisontissa näkyy uusi tietokone. En tiedä, miltä se näyttää tai mikä se on, mutta voimme olla yhtä mieltä siitä, että tekoäly muuttaa perustavalla tavalla sitä, miltä maailma näyttää tulevaisuudessa. Ja samalla tärkein tietokoneemme muuttuu täysin.
Kun viime vuonna puhuttivat diversiteetti ja ekologiset ideat, tänä vuonna ne oli käytännössä tyystin korvattu tekoälyllä. Jos et nyt mainitse generatiivista tekoälyä pitchauksessa, et ilmeisesti ole kovin hip kohdetta etsivän enkelirahan silmissä. Moni aloitteleva yritys oli oivaltanut tämän.
Tämä on jopa yllättävää, kun ottaa huomioon, kuinka alkuvaiheessa tekoäly kuitenkin on. ChatGPT on reilun vuoden ikäinen ja kehittynyt jo vuoden aikana valtavasti. Kukaan ei tällä hetkellä tiedä, mikä tilanne on vuoden kuluttua. Tai kolmen. Mutta mukana kehityksessä pitää olla, tottakai.
Iso osa Slushia on aina ollut jo breikanneiden startuppien kertomat ohjeet ja neuvot uraansa vasta aloittaville. Neuvoja toki tarvitaankin. Uusimpienkin tilastojen mukaan yhdeksän kymmenestä startupista epäonnistuu. Joka viides idea kaatuu ensimmäisen vuoden aikana. Jos messukeskuksessa oli tällä kertaa 3000 startuppia, vuoden kuluttua niistä 600 on jo mennyt nurin. Ja vain 300 nousee tuottavaksi liiketoiminnaksi.
Näillä prosenteilla startup-yrittäjissä kieltämättä on jotain pahasti vialla. Samoilla onnistumisprosenteilla suurin osa ihmisistä ei ryhtyisi töihin ollenkaan. Ja lopulta breikkaavillakin on omat ongelmansa: nyt moni suorastaan kilpaili sillä, kuinka lähellä rahojen loppuminen oli alkuaikoina. Puhuttiin viikoista, joka päivistä.
Lopulta breikkaaminen voi lyödä läpi ja sen myötä voi päätyä verotilastojen kärkeen, kuten Slushin entisellä toimitusjohtajalla Miki Kuusella. Tietysti voidaan kysyä, mitä se menestys oikein on? Wolt ei liene vieläkään tehnyt voittoa, vaikka myytiin pari vuotta sitten Doordashille huikealla 7 miljardilla eurolla. Slush-maailmassa Kuusi toki on supersankari ja aivan ansaitusti.
Slushin suurin vetonaula oli viimevuotiseen tapaan entinen pääministeri Sanna Marin. Marinin anti jäi kuitenkin vaisuksi. Hänellä olisi taatusti ollut mielenkiintoista sanottavaa esimerkiksi EU:n digitaali- ja tekoälyasetuksista – Marin oli kuitenkin pitkään Suomen parhaiten informoitu henkilö monesta asiasta – mutta keskustelu jäi lähinnä Ukrainan oppien tasolle.
Kuvat: Slush
Oletko koskaan miettinyt miten kokonaiskustannukset eroavat käyttäessäsi kideresonaattoria tai MEMS-oskillaattoria? Tämä kysymys ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen valintaprosessissa, koska kide näyttäisi olevan hinnaltaan niin paljon halvempi – ainakin pintapuolisesti tarkasteltuna. Vaikka kiteiden yksikkökustannukset ovat yleensä oskillaattoreita halvempia, niin kokonaiskustannuksia laskettaessa tilanne näyttääkin aivan toiselta.
Eyeo, uusi spin-off belgialaisesta tutkimuslaitos imecistä, on kehittänyt mullistavan kameratekniikan, joka uhkaa tehdä perinteisistä RGB-värisuotimista historiaa. Yritys on onnistunut kolminkertaistamaan kuvakennon valoherkkyyden ja murtamaan nykyisten kameroiden fyysiset rajat uudella värinjakotekniikalla, joka ei enää suodata valoa pois vaan ohjaa sen tehokkaasti eri väreihin. Tämä läpimurto voi muuttaa perustavanlaatuisesti kameroiden toimintaa niin älypuhelimissa, VR-laseissa kuin turvalaitteissakin.
Business Finland on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävän, 840 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämistä ohjelmistokehityksen eri vaiheissa. Hanke kantaa nimeä Generative AI for the Software Development Life Cycle, ja sen kokonaisbudjetti Jyväskylän yliopiston osalta on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 prosenttia katetaan yliopiston omarahoituksella.
