Monissa lehtiartikkeleissa lukee jo, että tekoälyä on käytetty esimerkiksi laatimaan artikkelin lyhennelmä. Joskus näkee, että käännöksissä on ”käytetty apuna tekoälyä”. Pitäisikö siis toimittajien alkaa etsiä uusia hommia, kuten säveltäjien, jotka jo - ainakin Ylen artikkelin mukaan - joutuvat etsimään uusia töitä?
Tukholmassa järjestetyssä AWS Summitissa pääsin kokeilemaan GenAI:n käyttöä artikkelin otsikkojen generoinnissa. Käytännössä prosessissa valitaan malli (demossa Claude Sonnet 3), inferenssin eli päättelyn parametrit (satunnaisuus/diversiteetti), mallin noudattamista kuvaava lämpötila, tuotoksen pituus ja tämän jälkeen materiaalista tuotetaan promptilla haluttuja tuloksia.
Aineistona oli itse tehty artikkeli, joka syötettiin Bedrockiin. Keskeistä oli kuvaus siitä, kenen tekemiä otsikoita haettiin. ”Asiallinen journalisti” -moodissa otsikot eivät olleet kovin hyviä. Sen sijaan tabloid- eli iltapäivälehtimoodissa otsikot olivat parempia. Eivät ns. klikkiotsikoita, vaan yksinkertaisesti parempia.
Työpajassa Bedrockia testattiin myös artikkelin lyhennelmien tekoon. Tulokset olivat pääosin erinomaisia. Anthropicin Claude Sonnet 3 -malli ei tee virheitä, piste. Kun malli työskentelee vain annetun datan kanssa ja tiukasti määritellyillä parametreilla, se ei hallusinoi.
Toisaalta, jos mallille antaa promptin, jolla annetuista parametreista on lupa poiketa ja pyytää sitä laatiman artikkelista uuden version vaikkapa dekkarin tyyliin kirjoitettuna, tulokset ovat mielenkiintoisia.
Lopputuloksena voi arvioida, että aivan vielä AI ei ole viemässä toimittajia kortistoon. Sitä voi kuitenkin käyttää monenlaiseen sparraamiseen ja aika moni käyttääkin jo. Toistaiseksi tekoäly ei kuitenkaan pysty esimerkiksi tiedotteiden merestä valitsemaan tärkeimpiä tai relevanteimpia aiheita. Tämä voi tietysti olla tulossa, koko GenAI-kehitys on monin osin vasta alkuvaiheessa.
Samat uhat ja mahdollisuudet koskevat monia muitakin ammatteja, erityisesti ns. luovilla aloilla. Tekoäly pitäisikin mahdollisimman nopeasti ottaa oleelliseksi osaksi kaikkia ammattikoulutuksia, jotta tulevaisuuden tekijät pääsevät alusta saakka ottamaan uusista työkaluista mahdollisimman paljon irti.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
