Monissa lehtiartikkeleissa lukee jo, että tekoälyä on käytetty esimerkiksi laatimaan artikkelin lyhennelmä. Joskus näkee, että käännöksissä on ”käytetty apuna tekoälyä”. Pitäisikö siis toimittajien alkaa etsiä uusia hommia, kuten säveltäjien, jotka jo - ainakin Ylen artikkelin mukaan - joutuvat etsimään uusia töitä?
Tukholmassa järjestetyssä AWS Summitissa pääsin kokeilemaan GenAI:n käyttöä artikkelin otsikkojen generoinnissa. Käytännössä prosessissa valitaan malli (demossa Claude Sonnet 3), inferenssin eli päättelyn parametrit (satunnaisuus/diversiteetti), mallin noudattamista kuvaava lämpötila, tuotoksen pituus ja tämän jälkeen materiaalista tuotetaan promptilla haluttuja tuloksia.
Aineistona oli itse tehty artikkeli, joka syötettiin Bedrockiin. Keskeistä oli kuvaus siitä, kenen tekemiä otsikoita haettiin. ”Asiallinen journalisti” -moodissa otsikot eivät olleet kovin hyviä. Sen sijaan tabloid- eli iltapäivälehtimoodissa otsikot olivat parempia. Eivät ns. klikkiotsikoita, vaan yksinkertaisesti parempia.
Työpajassa Bedrockia testattiin myös artikkelin lyhennelmien tekoon. Tulokset olivat pääosin erinomaisia. Anthropicin Claude Sonnet 3 -malli ei tee virheitä, piste. Kun malli työskentelee vain annetun datan kanssa ja tiukasti määritellyillä parametreilla, se ei hallusinoi.
Toisaalta, jos mallille antaa promptin, jolla annetuista parametreista on lupa poiketa ja pyytää sitä laatiman artikkelista uuden version vaikkapa dekkarin tyyliin kirjoitettuna, tulokset ovat mielenkiintoisia.
Lopputuloksena voi arvioida, että aivan vielä AI ei ole viemässä toimittajia kortistoon. Sitä voi kuitenkin käyttää monenlaiseen sparraamiseen ja aika moni käyttääkin jo. Toistaiseksi tekoäly ei kuitenkaan pysty esimerkiksi tiedotteiden merestä valitsemaan tärkeimpiä tai relevanteimpia aiheita. Tämä voi tietysti olla tulossa, koko GenAI-kehitys on monin osin vasta alkuvaiheessa.
Samat uhat ja mahdollisuudet koskevat monia muitakin ammatteja, erityisesti ns. luovilla aloilla. Tekoäly pitäisikin mahdollisimman nopeasti ottaa oleelliseksi osaksi kaikkia ammattikoulutuksia, jotta tulevaisuuden tekijät pääsevät alusta saakka ottamaan uusista työkaluista mahdollisimman paljon irti.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
