Tekoäly ei ole enää pelkkä muotisana, vaan se muuttaa jo nyt käytännössä lähes jokaista toimialaa. Yritysjohtajat näkevät, miten tekoäly voi olla heidän seuraava menestystekijänsä. Investoinnit tekoäly teknologiaan ovat kasvussa, ja Lenovon tilaaman IDC-raportin CIO PlayBook 2024 - All About Smarter AI mukaan tekoälyinvestointien odotetaan kasvavan tänä vuonna 61 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Mutta kuinka moni onnistuu sijoittamaan investoinnit oikeaan paikkaan organisaatiossa, kysyy Lenovon Jari Hatermaa.
IDC-raportti kertoo yksiselitteisesti, miten tekoäly on välttämättömyys. Se on uusi todellisuus, josta lähes kaikki ovat tietoisia ja investoivat siihen merkittäviä resursseja. Liian monelta yritykseltä puuttuu kuitenkin infrastruktuuri, jota tarvitaan, jotta investoinnit kannattaisivat ja tuottaisivat lisäarvoa liiketoiminnalle.
Siksi on tärkeää tehdä tekoälytyötä alhaalta ylöspäin. Työ alkaa skaalautuvalla data- ja tekoälystrategialla, joka ohjaa, miten yritys käyttää AI-teknologiaa kestävällä ja eettisellä tavalla koko liiketoiminnassa. Investoinnit tekoälyteknologiaan on oltava valikoivia ja strategisia: on aloitettava taustalla olevasta teknologiasta, kuten datainfrastruktuurista ja tekoälyalustoista, joita voidaan hyödyntää tehokkaasti ja kestävästi läpi organisaation. Näin kaikki liiketoimintayksiköt voivat saada tekoälyteknologiasta suurimman hyödyn irti ja suurten investointien hyödyt voidaan moninkertaistaa.
Suuri osa organisaatioista ei ole vielä valmiita onnistumaan tekoälyhankkeissaan. IDC:n kyselyssä 45 prosenttia yritysjohtajista ja tietohallintojohtajista kertoi, ettei heidän organisaatiossaan ole riittävästi taitoja, jotta he voisivat täysin edistää tekoälyhankkeita.
Tämä korostaa suurta osaamisvajetta, joka on vaivannut IT-alaa jo pitkään. Tekoälykehitys on tehnyt tilanteesta entistäkin haastavamman. Tutkimus osoittaa, että 30 prosenttia pitää vaikeana tai erittäin vaikeana löytää uutta IT-henkilöstöä, vaikka tekoälytaidot eivät olisikaan vaatimuksena. Ja kun etsitään kandidaatteja, joilla on tekoälytaitoja, sama luku nousee 56 prosenttiin.
Tekoälyosaamista tarvitaan teknologian kehittämiseen ja mukauttamiseen organisaation tarpeisiin. Onnistunut tekoälyn käyttöönotto vaatii räätälöityjä malleja, jotka ohjaavat organisaatioiden kehitystä ja toimintaa kohti niiden täyttä potentiaalia. Tämä edellyttää pitkän aikavälin strategioita sekä osaavaa henkilöstöä, joka on varustettu oikeilla työkaluilla.
Oikeiden taitojen löytäminen ei yksin riitä, vaan ne on myös jaettava organisaatiossa oikein. Yleinen virhe on keskittää tekoälyosaaminen vain yhteen paikkaan, yleensä IT-osastolle. Harhaluulo on, että tekoälyasiantuntijoiden tiimi voi tuoda lisäarvoa organisaatiolle nopeasti ja tehokkaasti. Tämä voi osittain pitää paikkansa, sillä se mahdollistaa nopean ja kohdennetun kehittämisen, kun kaikki työskentelevät yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Se kuitenkin johtaa usein siihen, että osa organisaatiosta jää kehityksessä jälkeen, jolloin menetetään kattavasta tekoälyn hyödyntämisestä koko organisaatiossa saatavat hyödyt.
Sen sijaan tekoälyosaamista on levitettävä organisaation eri osastoille, jotta koko organisaatio voi hyötyä tekoälyn mahdollisuuksista.
Korkeakoulujen on otettava vastuu
Osaamisvaje ja tarve levittää tekoälyosaamista koko organisaatioon muodostavat haasteen, johon on kaksi ratkaisua. Joko IT-henkilöstöä on hajautettava organisaation eri osastoille, tai useamman ihmisen on opeteltava tekoälytaitoja. Jälkimmäinen vaihtoehto on tehokkain ja loogisin.
Kuten IDC-raportissa korostetaan, tekoäly on välttämätön osa yrittäjyyttä ja liiketoiminnan kehittämistä. Siksi alan osaamista tarvitaan muuallakin kuin vain IT-osastolla, jotta tekoälyä voidaan käyttää menestyksekkäästi. Paras tapa saavuttaa tarvittava osaaminen on kouluttamalla. Yliopistojen ja korkeakoulujen on sopeuduttava tekoälyn nopeaan kehitykseen. Kouluttamalla opiskelijoita tekoälyyn, olipa kyse sitten insinöörikoulutuksesta, kauppatieteistä tai viestinnästä, tekoälytietämys lisääntyy ja kehitys voi nopeutua.
Kouluttamalla tekoälystä ja jakamalla taitoja eri puolille yritystä, yritykset voivat ottaa tekoäly teknologian käyttöön liiketoiminnassaan ja hyödyntää sitä. Vaikka kehityksen vauhti on vaihdellut eri toimialoilla, monet ovat kuvanneet aikaan saamaansa muutosta aikamme internet-hetkeksi. Nykyään vain harva ala ei ole digitalisoitunut ja käytä internetiä. Mitä nopeammin yritykset voivat omaksua tekoälyn ja ottaa sen käyttöön liiketoiminnassaan tarkoituksenmukaisella tavalla, sitä paremmin ne ovat varustautuneet tulevaisuutta varten, olipa toimiala mikä tahansa.
Jari Hatermaa
Enterprise & Public Sector Country Lead
Lenovo Suomi
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
