Pilvisiirtymien tahti on hidastunut, ja monet yritykset ovat jo saavuttaneet pilvestä saatavan kilpailuedun. Miten tämä vaikuttaa IT-palvelukumppaneiden rooliin ja prioriteetteihin tulevaisuudessa? TCS:n yritysarkkitehti Jukka-Pekka Ahonen kertoo omista näkemyksistään.
Pilviteknologioiden kehitys on saavuttamassa kypsyysvaiheensa. Monille yrityksille pilvi ei enää ole kilpailuetu, vaan digitaalisten ratkaisujen perusta. Toisaalta pilvipalveluiden optimoinnissa riittää edelleen työsarkaa, ja esimerkiksi suuret järjestelmä- tai organisaatiouudistukset ovat usein paikkoja, joissa pilvipalvelujen kokonaisuutta on tärkeää arvioida tarkemmin.
Samalla uudet teknologiat, kuten generatiivinen tekoäly, avaavat IT-palveluntarjoajille täysin uusia mahdollisuuksia vastata asiakkaiden ja loppuasiakkaiden tarpeisiin. GenAI vaatii uudenlaista skaalautuvuutta myös pilvipalveluilta – esimerkiksi TCS:llä otamme huomioon suurten kielimallien skaalautusvaatimukset, ja toisaalta hiekkalaatikoiden loogisen sijoittamisen pilviarkkitehtuurien suunnittelussa.
Sanot, että pilvikumppaneiden tulisi uskaltaa kokeilla ja jopa epäonnistua lisäarvon luomiseksi. Miten IT-palvelukumppanit voivat käytännössä tuoda tällaisia rohkeita ideoita asiakkailleen? Millaisia tällaiset rohkeat kokeilut voisivat olla?
Omat kokemukseni osoittavat, että innovatiivinen kokeilukulttuuri tuottaa tuloksia vain, jos epäonnistumisista opitaan ja suunnitelmia mukautetaan sen mukaisesti. Pitää olla rohkeutta kokeilla uutta ja hyväksyä, että epäonnistumiset ovat osa prosessia. Tämä vaatii molemmilta osapuolilta – asiakkaalta ja kumppanilta – avointa viestintää ja valmiutta jakaa kokemuksia. Esimerkiksi TCS:llä olemme ottaneet käyttöön toimintamalleja, joissa asiakkaat osallistuvat aktiivisesti kokeiluihin ja kehitykseen. Tämä lähestymistapa varmistaa, että sekä teknologiset että liiketoiminnalliset tavoitteet saavutetaan.
Tällainen rohkeus ei rajoitu vain teknologian käyttöönottoon, vaan ulottuu myös kumppaneiden väliseen luottamukseen. Avoimuus haasteista, riskeistä ja epävarmuuksista mahdollistaa sen, että kumppanit voivat yhdessä suunnitella ja kokeilla ratkaisuja, jotka eivät ehkä olisi mahdollisia perinteisessä projektimallissa. Esimerkiksi TCS:llä olemme auttaneet BFSI-sektorin (pankki-, vakuutus- ja finanssialan) asiakkaita suunnittelemaan uudenlaisia tapoja vastata sääntelyn ja riskienhallinnan haasteisiin, samalla kun olemme kokeilleet GenAI:n soveltamista asiakaskokemuksen parantamiseen.
Rohkeisiin kokeiluihin kuuluu myös loppuasiakkaan ottaminen mukaan. Tämä voi tarkoittaa heidän palautteensa hyödyntämistä tuotekehityksessä tai kokeilujen viestimistä avoimesti sidosryhmille. Kokeilukulttuurin avoin omaksuminen ei ainoastaan vahvista kumppanuuksia, vaan rakentaa myös luottamusta ja lisää innovaation hyväksyttävyyttä organisaation sisällä.
Konkreettinen esimerkki kokeilukulttuurista voisi olla esimerkiksi pilvimigraatio, joka etenee business as usual -suunnitelman mukaisesti. Tällaisen projektin sisällä voidaan toteuttaa kokeiluja, vaikkapa voitaisiinko jotakin prosessia nopeuttaa 10-kertaiseksi, jos hyväksytään tietyt puutteet lopputuloksessa. Kun kokeilulle määritetään tarkat mittarit, aikaraja ja ennuste lopputulemasta, nähdään nopeasti, luoko se uutta lisäarvoa asiakkaalle.
Yritykset miettivät usein onsite vs cloud -valintaa ja trendit näyttävä vaihtelevan vähän väliä. Mikä on tällä hetkellä se malli, jota kohti yritykset menevät? Riippuuko valinta yrityksen koosta vai toimialasta?
Pilven valinnassa ei ole one size fits all -vaihtoehtoa. Teknologia kehittyy, regulaatio kehittyy, yritysten toimintaympäristö muuttuu – kaikki tämä asettaa vaatimuksia pilvipalveluille. Yrityksen koolla ja toimialalla on toki merkitystä – mitä suurempi yritys, sitä todennäköisemmin se toimii monipilviympäristössä, jossa vaikkapa toiminnanohjausjärjestelmä, työntekijöiden sähköposti- ja muut sovellukset ja verkkokauppa toimivat eri pilvipalveluissa, ja tietyt kriittiset järjestelmät yksityisessä pilvessä omissa konesaleissa.
Erilaiset toimialakohtaiset pilviratkaisut ovat myös yleistymässä, koska ne tarjoavat nopean tavan tuoda organisaatioon uusia liiketoimintakyvykkyyksiä.
Mitkä ovat tärkeimmät GenAI:n vaikutukset pilviteknologiaan ja toisaalta palveluntarjoajan rooliin? Mitä uusia vaatimuksia tekoälyratkaisut asettavat infrastruktuurille?
Onnistunut pilvimigraatio ja yritysten tarpeisiin optimoidun pilviympäristön tärkeys korostuu GenAI:n aikakaudella vielä enemmän kuin aiemmin. Tämä siksi, koska laadukkaat pilviratkaisut ovat yrityksille elintärkeä alusta mahdollistamaan GenAI:n käytön ja uudet innovaatiot.
Mitä mielestäsi tarkoittaa aidosti strateginen kumppanuus pilvessä? Mitkä ovat tyypillisimmät esteet sille, että asiakkaat ja kumppanit eivät saa tällaisesta yhteistyöstä täyttä hyötyä?
Tyypillinen este hedelmälliselle yhteistyölle on sinänsä luonnollinen halu ratkoa omia ongelmia, ja antaa kumppanin hoidettavaksi vain vakiintuneita kokonaisuuksia. Kynnys kertoa suurimmista murheista on korkea, vaikka juuri näiden parissa hyöty kumppanuudesta voi olla suurimmillaan.
Urani aikana olen nähnyt, että parhaat tulokset syntyvät, kun teknologiaa lähestytään asiakastarpeista käsin. Aidosti strategiset kumppanit eivät lähde liikkeelle teknologisista mahdollisuuksista, vaan asiakkaan todellisista ongelmista ja tavoitteista. Uudet teknologiat, kuten GenAI, tarjoavat mahdollisuuden vastata tarpeisiin, joita ei ehkä aiemmin ole edes tunnistettu. Tämä vaatii kumppaneilta kykyä asettua ennakkoluulottomasti asiakkaan saappaisiin, ymmärtää heidän haasteensa ja etsiä ratkaisuja, jotka ovat aidosti merkityksellisiä.
Uskon, että yritykset, jotka panostavat strategisiin kumppanuuksiin ja rohkeisiin kokeiluihin, onnistuvat parhaiten hyödyntämään sekä pilviteknologian että GenAI:n mahdollisuudet. Tämä vaatii kypsää yhteistyötä, jossa liiketoiminnan tavoitteet ohjaavat kaikkea toimintaa, ja jossa epäonnistumisia ei pelätä, vaan niitä hyödynnetään oppimiseen. Tämä lähestymistapa varmistaa, että teknologia ei ole vain kustannustehokkuuden väline, vaan aito kilpailuedun luoja.
Oletko koskaan miettinyt miten kokonaiskustannukset eroavat käyttäessäsi kideresonaattoria tai MEMS-oskillaattoria? Tämä kysymys ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen valintaprosessissa, koska kide näyttäisi olevan hinnaltaan niin paljon halvempi – ainakin pintapuolisesti tarkasteltuna. Vaikka kiteiden yksikkökustannukset ovat yleensä oskillaattoreita halvempia, niin kokonaiskustannuksia laskettaessa tilanne näyttääkin aivan toiselta.
Eyeo, uusi spin-off belgialaisesta tutkimuslaitos imecistä, on kehittänyt mullistavan kameratekniikan, joka uhkaa tehdä perinteisistä RGB-värisuotimista historiaa. Yritys on onnistunut kolminkertaistamaan kuvakennon valoherkkyyden ja murtamaan nykyisten kameroiden fyysiset rajat uudella värinjakotekniikalla, joka ei enää suodata valoa pois vaan ohjaa sen tehokkaasti eri väreihin. Tämä läpimurto voi muuttaa perustavanlaatuisesti kameroiden toimintaa niin älypuhelimissa, VR-laseissa kuin turvalaitteissakin.
Business Finland on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävän, 840 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämistä ohjelmistokehityksen eri vaiheissa. Hanke kantaa nimeä Generative AI for the Software Development Life Cycle, ja sen kokonaisbudjetti Jyväskylän yliopiston osalta on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 prosenttia katetaan yliopiston omarahoituksella.
