Sekä Suomen että Ruotsin elektroniikkateollisuus on ongelmissa. Molempien maiden kruununjalokivet ovat kärsineet matkapuhelinbisneksessä. Nokia yrittää yhä takaisin Windows Phone -kännyköillään, Ericsson on jo luopunut koko leikistä. Myös yhteisyritys Sonyn kanssa on historiaa.
Vaikka maiden ja yritysten tilanteessa on paljon samaa, löytyy erojakin. Selvimmin tämä tulee ikävä kyllä esiin yhteiskuntavastuuta ja yrityskulttuureita verrattaessa. Siinä missä Suomessa moni on syyttänyt Nokiaa irtisanomisten lisäksi potkujen ulkoistamisesta (Accenture, TDC).
Ericsson näyttää toimivan toisin. Se perusti aikanaan kunnianhimoisen yhteisyrityksen STMicroelectronicsin kanssa valloittamaan maailman matkapuhelinmodeemien markkinat. Nokia puolestaan myi oman modeemiliiketoimintansa japanilaiselle Renesasille.
Tänä vuonna molempien yritysten tarina tuli tiensä päähän. Suomessa tuloksena oli yli 800 työtöntä, joista yli 500 kaltoin kohdeltuun Ouluun.
Ruotsissa toimittiin toisin. ST-Ericssonin toiminnan loppuessa Ericsson otti 1800 hengen modeemisuunnitteluryhmän takaisin talon sisälle. Lopetettavan yrityksen työntekijöistä kolme neljästä sai uuden työpaikan.
Suomessa aina välillä naureskellaan ruotsalaiselle johtamiskulttuurille, ikuisille palavereille ja konsensukseen pyrkimiselle. Meillä on suosittu ”management by perkele” -tyyppistä filosofiaa, sitä on jopa glorifioitu.
Mitähän vaatisi, että suomalainen johtamiskulttuuri saataisiin tuotua 2010-luvulle?
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
