Tänään alkavassa Sush-tapahtumassa on myös useita suomalaisia startuppeja. Yksi niistä on Helsingin Viikistä ponnistava Broadbit Batteries, joka haluaa korvata nykyiset litiumioniakut omalla suolaan perustuvalla tekniikallaan.

Suomi täyttää viikon kuluttua sata vuotta. Pieneksi maaksi kehittäjämme ovat saaneet aikaan monia kansainvälisestikin tärkeitä innovaatioita. Osa niistä on mullistanut teollisuudenaloja, osa käynnistänyt aivan uusia. Mutta mikä niistä on arvokkain? Sijalle viisi asettuu taajuusmuuttaja.

Erilaiset AI-tekniikat tunkevat hiljalleen syvemmälle laitteisiin ja sovelluksiin. Google on nyt lisännyt Pixel-älypuhelimiinsa tekniikan, joka ennustaa akun jäljellä olevan toiminta-ajan selvästi aiempaa tarkemmin.

UCLA:n eli Kalifornian yliopiston tutkijat ovat suunnitelleet laitteen, joka käyttää aurinkoenergiaa sekä energian varastoimiseen että tuottamaan vetyä polttoaineeksi. Laite voisi tehdä vetyautoilun edullisemmaksi, koska se tuottaa vetyä käyttämällä nikkeliä, rautaa ja kobolttia.

Applen kaikki uudet iPhone-mallit on varustettu pikalatauksella. Lataus on vieläpä erittäin laadukas. Käyttäjän kannalta ikävää on se, että peruslaturilla se ei onnistu. Nopeudesta joutuu maksamaan lisää.

TDK on esitellyt uuden pintaliitettävän akun IoT-laitteisiin, puettaviin laitteisiin ja esimerkiksi Bluetooth-majakoihin. Akun elektrolyytti on kiinteä, joten se on hyvin turvallinen ratkaisu nestemäisiin elektrolyytteihin perustuviin verrattuna.

Buck-boost-muuntimen hyödyntäminen esiregulaattorina mobiililaitteessa tarjoaa vakaasti säädetyn väyläjännitteen alijärjestelmien käyttöön. Esiregulaattori estää hetkelliset jännitenotkahdukset, kun akun napajännitteessä esiintyy vaihtelevan kuormavirran aiheuttamia jännitepudotuksia. Samalla se tarjoaa koko järjestelmälle entistä korkeamman hyötysuhteen.

Erilaiset pikalataustekniikat yleistyvät nopeasti monissa laitteissa kuten älypuhelimissa. Myös langattomaan lataukseen halutaan lisää tehoa. STMicroelectronicin uusin latauspiiri kuvaa kehitystä hyvin.

Aurinkokennovoimalat ovat jatkuvasti sään armoilla. Pilvien varjot ovat kuitenkin luultua pienempi ongelma ja varjostusta tasaavien menetelmien käyttö ei kannata, selviää Kari Lappalaisen sähköenergiatekniikan alan ensi perjantaina Tampereella tarkastettavassa väitöskirjassa.

Yhdysvaltain energiaministeriön National Renewable Energy Laboratoryn (NREL) tutkijat ovat edistyneet orgaanisten puolijohteiden lämpösähköisien materiaalien tutkimuksissa. Saavutus liittyy yksiseinämäisten hiilinanoputkisiin (SWCNT) ohutkalvoihin, jotka voitaisiin integroida kankaisiin muuntamaan hukkalämpöä sähköksi ja toimimaan pieninä virtalähteinä.

Monimutkaisia järjestelmiä pakataan yhä tiheämpään esimerkiksi datakeskusten ja mobiiliverkkojen konesaleissa. Kun DC-virratkin samalla kasvavat, syntyvä hukkalämpö nousee ongelmaksi monin tavoin. DC-DC-muuntimiin perustuvan tehonsyötön suunnittelussa komponenttien lämmönsieto sanelee paljolti koko DC-jakelun luotettavuuden.

Älypuhelimen akun lataaminen on välttämätöntä, mutta siihen kuluu kaikkien mielestä varmasti liikaa aikaa. Qualcommin neljännen polven pikalataustekniikka tuo onneksi helpotusta ongelmaan.

Teholähdevalmistaja CUI on esitellyt avoimet 2x4-tuumaiset AC/DC-powerit, joissa tehotiheys nousee jopa 30 wattiin kuutiotuumalla. VOF-180- ja VOF-225-teholähteet tuottavat 180 ja 225 watin jatkuvaa tehoa jopa 94 prosentin hyötysuhteella.

Litiumioniakkujen elektrodeissa on aina epämuodostumia, eikä niistä voi käytännössä valmistuksessa päästä eroon. Ricen ja Wisconsin-Madisonin yliopistojen tutkimuksessa todettiin, että epämuodostumat itse asiassa tehostavat litiumin kulkua elektrodeissa. Tiedon avulla voidaan kehittää aiempaa tehokkaampia akkuja.

Eaton on kehittämässä esimerkiksi palvelinkeskuksille palvelua, joka tarjoaa nille mahdollisuuden osallistua sähköverkon taajuuden säätelyyn keskeytyksettömän virransyötön laitteilla eli UPSeilla. Tämä UPS-as-a-Reserve (UPSaaR) -palvelu on ensimmäinen laatuaan datakeskusalalla.

Kalifornian teknillisen korkeakoulun ja Karlsruhen teknisen tutkimuslaitoksen yhteinen tutkijaryhmä on tehostanut ohutkalvoisten aurinkokennojen tehokkuutta jäljittelemällä mustien ruusuperhosten siipien arkkitehtuuria.

Suomi on valitettavan jäljessä esimerkiksi pohjoismaisia naapureitaan sähköautokannan kehityksessä. Trafin mukaan maamme teillä liikkui syyskuun lopussa 1289 sähköautoa.

Polttokennoissa käytettävää vetyä voidaan tuottaa merivedestä, mutta menettelyn vaatima sähkö vaatii kallista prosessia. University of Central Floridan tutkija Yang Yang on kehitellyt uuden hybridin nanomateriaalin, joka hyödyntää aurinkoenergiaa ja käyttää sitä vedyn tuottamiseen vedestä edullisemmin ja tehokkaammin kuin nykyiset materiaalit.

Sähköautojen Virta Koti -latauspalvelu valittiin voittajaksi maailman suurimmassa älykkään ja sähköisen liikenteen eMove360° -tapahtumassa Saksassa. Virta Koti ohjaa latausta älykkäästi sähkön hinnan mukaan ja mahdollistaa latauspisteen jakamisen julkiseksi.

Vaihtelevat tuuli- ja aurinkosähkö tarvitsevat tuekseen edullista akkutekniikkaa. Esimerkiksi sveitsiläisten Empan ja ETH Zürichin tutkijat ovat etsineet lupaavia vaihtoehtoja litiumioniakuille. Maksym Kovalenkon tutkimusryhmän kunnianhimoinen tavoite on tehdä akku maapallon yleisimmistä alkuaineista - kuten magnesiumista tai alumiinista.