UCLA:n eli Kalifornian yliopiston tutkijat ovat suunnitelleet laitteen, joka käyttää aurinkoenergiaa sekä energian varastoimiseen että tuottamaan vetyä polttoaineeksi. Laite voisi tehdä vetyautoilun edullisemmaksi, koska se tuottaa vetyä käyttämällä nikkeliä, rautaa ja kobolttia.
Nämä alkuaineet ovat paljon halvempia kuin platina ja muut jalometallit, joita tällä hetkellä käytetään vetypolttoaineiden tuottamiseen. Teknologia voi olla erityisen hyödyllinen myös maaseutualueilla tai etäisillä paikoilla toimiville sotilasyksiköille.
Perinteisesti sekä polttokennossa että superkondensaattorissa on kaksi elektrodia. UCLA:ssa kehitetyllä laitteella on kolme elektrodia. Kaikki kolme elektrodia ovat kontaktissa aurinkokennoon, joka toimii laitteen tehon lähteenä ja aurinkokennosta kerätty sähköenergia voidaan varastoida kahdella tavalla: sähkökemiallisesti superkondensaattorissa tai kemiallisesti vetynä.
Rakenteen keskeisellä Ni-Co-Fe LDH -elektrodilla on erinomaiset sähkökemialliset ominaisuudet sekä aktiivisena elektrodimateriaalina superkondensaattoreissa että katalysaattorina hapen evoluutioreaktiossa.
Tutkijat suunnittelivat elektrodit nanomittakaavassa varmistaakseen, että suurin mahdollinen pinta-ala altistuu vedelle, mikä lisää vedyn määrää, jonka laite voi tuottaa ja joka myös varastoi varausta superkondensaattorin.
Vetyenergiasta saadaan ympäristöystävällistä tuottamalla sitä uusiutuvista energialähteistä. Nykyään valtaosa vedystä tuotetaan fossiilisista polttoaineista, mikä tuottaa suuria määriä hiilidioksidia.
Vetyautojen laajamittaista käyttöä varten tarvitaan myös sellaista tekniikkaa, joka varastoi suuria määriä vetyä normaalilla paineella ja lämpötiloissa nykyisin käytössä olevien paineistetun tekniikan sijaan, toteavat tutkijat yliopistonsa tiedotteessa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 24.11.2017
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
