Polttokennoissa käytettävää vetyä voidaan tuottaa merivedestä, mutta menettelyn vaatima sähkö vaatii kallista prosessia. University of Central Floridan tutkija Yang Yang on kehitellyt uuden hybridin nanomateriaalin, joka hyödyntää aurinkoenergiaa ja käyttää sitä vedyn tuottamiseen vedestä edullisemmin ja tehokkaammin kuin nykyiset materiaalit.
Läpimurto voisi johtaa uuteen puhtaan polttoaineen lähteeseen, keventää fossiilisten polttoaineiden kysyntää ja tehostaa taloutta Floridassa, jossa auringonpaisteesta ja merivedestä ei todellakaan ole puutetta.
Yangin ja hänen tutkimusryhmänsä kehittämä katalysaattori kykenee paitsi keräämään paljon laajemman valospektrin kuin muilla materiaaleilla, mutta myös sietämään meriveden suolaisia olosuhteita.
Kyseessä on MoS2/TiO2-heterorakenteita ei-metallisina plasmonisena valokatalysaattorina tehokkaaseen vedyn tuottoon.
Plasmoniikka on realisoitumassa elektronin ja valon välittäjäksi tulevaisuuden elektroniikassa. Kun esimerkiksi infrapunavalo osuu sopivan puolijohteen pintaan sen elektronit alkavat resonoimaan samalla taajuudella kuin infrapunavalo eli säilyttäen optista informaatiota, mutta kutistaen sen mittoihin, jotka ovat yhteensopivia elektronisten piirien kanssa.
Plasmoneilla päästään esimerkiksi mittaustekniikoissa jopa aivan molekyylien tarkkuuksiin. Se on myös tulevan spaserin perusta ja aihetta tutkitaan paljon optisten etujen mahdollistajana mikropiireille.
Tällä hetkellä plasmoniikka tarjoaa tehostusta myös orgaaniselle elektroniikalle, aurinkokennoille ja perinteisille katalyyttisille materiaaleille.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 18.10.2017
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
