Kymmenen suurinta puolijohdetaloa laittoi viime vuonna 15,8 prosenttia liikevaihdostaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Intel panostaa rahamääräisesti selvästi eniten. Viime vuonna yhtiö tutki 10,6 miljardilla dollarilla eli noin 7,7 miljardilla eurolla.
IC Insights -tutkimuslaitoksen mukaan Intel sijoitti viime vuonna 22 prosenttia liikevaihdostaan tutkimukseen. Edellisvuodesta yhtiö kasvatti tutkimusmenojaan viidellä prosentilla, vaikka liikevaihto hieman kutistuikin vuoden aikana.
Toiseksi eniten tutkimukseen panostaa sandiegolainen Qualcomm, joka tutki yhteensä lähes 3,4 miljardilla dollarilla. Summa on 20 prosenttia kännykkäpiirien kehittäjän liikevaihdosta ja ehkä hieman yllättäen suurempi kuin Samsungin 2,8 miljardin dollarin tutkimuspanostus.
Lähes Samsungin tutkimuskuluihin yltää Broadcom, jonka tutkimusmenot olivat lähes 2,5 miljardia dollaria. Broadcomin liikevaihdosta tuotekehitykseen sijoitettiin peräti 30 prosenttia.
Kymmenen suurimman puolijohdeyrityksen listalla suhteessa eniten tutkimuskulujaan on leikannut STMicroelectronics. Vuodessa yhtiön t&k-kulut kutistuivat neljänneksellä. Tämä selittää yhtiön ankaralla kulukuurilla, jolla kannattavuutta on yritetty saada kuntoon. Voidaan tietysti miettiä sitä, onko tutkimuksesta leikkaaminen paras tapa parantaa kannattavuutta.
Selvästi eniten tutkimusmenojaan kasvatti viime vuonna Micron. 64 prosentin lisäys selittyy pitkälti sillä, että DRAM-markkinoiden kasvaessa Micron iski rahaa myös uusien tekniikoiden kehittämiseen.
Yhteensä kymmenen suurinta puolijohdetaloa investoivat viime vuonna tutkimukseen 28,7 miljardia dollaria.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
