Applen iPhone 5S:n sisuksista löytyvä A7-prosessori oli maailman ensimmäinen 64-bittinen kännyköiden sovellusprosessori. ABI Research ennustaa nyt, että vuoteen 2018 mennessä 64-bittisiä prosessoreja myydään älypuhelimiin ja tabletteihin 1,12 miljardia kappaletta.
Kolmen vuoden kuluttua 64-bittisten osuus mobiiliprosessorien markkinoista olisi näin 55 prosenttia. Näistä Android-laitteita on ennusteen mukaan 60 prosenttia, iOS-laitteita vajaa kolmannes ja WIndows-pohjaisia allke 9 prosenttia.
Tänä vuonna 64-bittisiä myydään 182 miljoonaa. Niistä Android-laitteisiin menee vain 20 prosenttia. Android tarvitsee käytännössä seuraavan päivitysversionsa ennen kuin alustalle tuodaan 64-bittisellä prosessorilla varustettuja laitteita.
Helmikuun Mobile World Congressissa alkoi jo 64-bittisten prosessorien vyöry. Intel, Marvell, Mediatek,Qualcomm ja Nvidia julkistivat kaikki oman A7-kilpailijansa.
Mihin älypuhelimissa sitten tarvitaan 64-bittisyyttä? Joidenkin analyytikoiden mukaan ei oikeastaan mihinkään, ei ainakaan vielä. 64-bittinen suoritin kykenee hyödyntämään yli 4 gigatavun keskusmuistia. Raskaan grafiikan käsittelyssä 64-bittisyys on ilman muuta etu, mutta sen todellien tarve tulee kännykkään vasta parin vuoden kuluttua.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
