Markkinoille ei ole tullut uutta suoritinarkkitehtuuria vuosikausiin. On myös pian 10 vuotta siitä, kun Intelin tapa lisätä suorituskykyä - kellotaajuutta kasvattamalla - tuli tiensä päähän. Nyt hiljaisuutensa on rikkonut uusi Soft Machine, joka sanoo olevansa ensimmäinen kolmannen polven tietokoneiden piirivalmistaja.
Soft Machines on seitsemän vuoden ajan kehittänyt omaa VISC-arkkitehtuuriaan. Ensimmäinen testipiiri esiteltiin viime viikolla ja IPC-testien mukaan tulokset ovat kovia.
Yhden kellojakson aikana VISC-prosessorin virtuaaliset ytimet voivat Intel-arkkitehtuuriin verrattuna prosessoida 3-4-kertaisen määrän käskyjä. Kulutettua wattia kohti suorituskyky on 2-4-kertainen, yhtiö kehuu.
Soft Machinen tekee mielenkiintoiseksi se, että sen taustalla on joukko Intel- ja AMD-taustaisia veteraaneja. Perustajien mukaan yhtiö on seitsemän vuoden aikana ollut useamman kerran konkurssin partaalla, mutta mukaan tulleet uudet rahoittajat ovat uskoneet sen kehittämään tekniikkaan.
Virtuaalisuudesta on monia hyötyjä. Sen avulla prosessorilla voidaan ajaa käytännösäsmitä tahansa käyttöjärjestelmää. Viime viikolla esitetty demo ajoi ARM-käskykantaa 400 megahertsin kellotaajuudella. Demopiiri oli valmistettu 28 nanometrin prosessissa.
Protosta on vielä pitkä matka Soft Machinen tavoitteeseen eli valmiiden ydinten lisensoimiseen asiakkaille. Analyytikoiden mukaan Soft Machine ei pysty haastamaan ARMia, mutta MIPS:n kaltaiseksi niche-prosessoriksi VISC-arkkitehtuurilla voi olla mahdollisuuksia.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.