Uudet matkustajakoneet ovat isompia, mutta keveämpiä kuin aiemmin, minkä ansiosta ne kuluttavat selvästi vähemmän polttoainetta. Lentokoneiden energiatehokkuutta voitaisiin parantaa myös 3D-painamalla, uskotaan amerikkalaistutkijoiden tutkimuksessa.
Northwestern-yliopiston tutkijoiden mukaan useita metalliosia voitaisiin lentokoneisiin valmistaa 3D-painomenetelmin. Ei tietenkään siipiä tai muita tärkeitä rakenteita, vaan vaikkapa turvavöiden solkia ja muita sisustuksen komponentteja.
Tutkijoiden mukaan tällaisia osia on niin paljon, että valmistamalla ne 3D-painammal koneen painoa voitaisiin vähentää 4-7 prosenttia. Pienempi paino tarkoittaisi suoraan pienempää polttoaineenkulutusta ja pienempiä päästöjä.
3D-valmistusmenetelmissä on tietenkin vielä paljon puutteita, ennen kuin se sopii lentokoneen osien valmistukseen. Osien kestävyys ei vielä riitä, tulostettavan pinnan laadun pitää parantua ja saannon pitää valmistuksessa parantua teolliselle tasolle.
Mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. Yksi MEMS-ajoituspiirien vahvuuksista on ohjelmoitavuus.
Englannissa kehitetty vallankumouksellinen kvanttitekniikkaan perustuva atomikello lupaa parantaa turvallisuutta ja tarkkuutta sotilasoperaatioissa. Puolustusministeriön salaisessa tutkimuslaitoksessa (Dstl) kehitetty kvanttitekniikkaa hyödyntävä atomikello on tarkkuudessaan täysin omaa luokkaansa.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.