Applen uudet iPhone-mallit ovat ehkä ulkopuolelta vain pieniä viilauksia kotelointiin, mutta Applen todellinen uudistus löytyy kuorien sisältä. Uusi A7-prosessori ja sen rinnalle istutettu liikeanturidatan M7-tytärprosessori ovat hieno yhdistelmä.
A7 on Applen ensimmäinen 64-bittinen kännykkäprosessori. Tämä tarkoittaa tottakai, että uusi iOS7-käyttöjärjestelmä tukee myös 64-bittisyyttä. Itse asiassa A7 on ylipäätään ensimmäinen 64-bittinen suoritin älypuhelinmaailmassa.
Eri asia sitten on, kuinka paljon 64-bittisyydestä on hyötyä ainakaan alkuvaiheessa. Prosessorin voi hyödyntää laajempaa muistiavaruutta, mutta myös sovellusten täytyisi pystyä siihen.
Applen mukaan grafiikka pyörii uutuusprosessorilla 56 kertaa vauhdikkaammin kuin alkuperäisen iPhonen prosessorilla. Itse isäntäprosessorin teho on kasvanut kaksinkertaiseksi edellisversion A6-sirusta. Silti transistorien määrä on pysynyt ennallaan eli hieman yli miljardissa.
Myös anturidataa käsittelevä M7-prosessori on mielenkiintoinen uutuus. Käytännössä sen tehtävä on prosessoida eri antureilta tulevaa dataa ilman, että itse isäntäprosessori kuormittuu. Tämä auttaa pienentämään raudan tehonkulutusta, minkä ansiosta Apple voinee pitää kiinnin älypuhelintensa varsin pitkistä toiminta-ajoista akkuvirralla.
Paljon kohuttu 5S-mallin sormenjälkitunnistus ei sen sijaan juuri kohauta. Hyvää on se, että sormenjäljen avulla kirjautuu suoraan esimerkiksi Applen sovelluskauppaan. Tällaista suoruutta kaikki eivät tosin halua.
Toinen uutuusmalli eli 5C on käytännössä vanha 5-malli muovikuoriin pakattuna. Operaattoreilta laitteen saa käyttöönsä kahden vuoden sopimuksella alle sadalla taalalla, joten sikäli laite on merkittävä strateginen irtiotto vanhaan jättikatteiden iPhone-aikaan.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
